Säippätreeni Niemiesvedellä

Kuha-Lordin jälkeen on hyvä lyödä hetkeksi aikaa kelkat sivuun ja terästellä raippakuntoa syksyn koitoksia varten. Tosin jouduimme jälleen lähtemään soutuveneellä Nestorin kanssa  Eli tätä mitä harva varmastikkaan tekee, eli kuudella vavalla soutupaatilla tuplien ja painojen kanssa etsimään rapeampaa haukea ja kuhaa Niemiesvedeltä.

Aloitimme vedon 3m vedestä ja pikkuhaukia tuntui iskevän tasaiseen tahtiin vaappuihimme. Etenimme eteenpäin kierrellen ja kaarrellen, mutta kalan koko ei tuntuvat kasvaan missään kohtaa järveä. Ensimmäisen matalikon reunamilta koukutimme pari kuhaa, mutta niidenkään koko ei päätä huimannut. Tämän jälkeen päätimme laskea vehkeet astetta syvempään eteen ja siirryimme vetämään n. 6m vesialuetta. Hetken aikaa jaksoimme täällä vetää, mutta kaikki tärpit harvenivat sen verran, että nostimme vehkeet tällä kertaa 4-5m veteen. Tällä vesialueella hauki oli samanlaista tökkiä kuin matalemmasta. Kolmeen tuntiin saimme 2-6m vesialueelta 17 haukea 2 kuhaa ja 2 ahventa. Nyt oli siis tehtävä seuraava ratkaiseva liike, eli tekemään sitä hommaa minkä osaamme parhaiten eli nokka kohti viidakkoa!

kivillä että romisi

Jotain meidän pitää keksiä tuohon syväraippomiseen, sillä matalasta onnistuimme saamaan paljon enemmän ja isompaa haukea kuin syvemmistä vesistä. Suurin hauki matalasta n. 3kg ja taas syvästä 1,5kg. Jallitimme myös pitkän aikaa erästä parempaa haukea matalasta sen käydessä vain haistelemassa meidän uistimiamme useaan otteeseen, mutta lopulta kalamiehiltä loppui hermo ja päätimme jättää sen rauhaan. Tosin tämä ei jää tähän koska tulen hakemaan tämän hauen jossain välissä sen ollessa entistä suurempi!

Loppuun loirimme vielä 4m aluetta laskupaikallemme asti ja syönti ei syvällä ollut muuttunut miksikään matalanvisiittimme aikana. Yhteensä koko päivän aikana saimme n. 40 haukea 6 ahventa ja 2 kuhaa, mutta "kisamittoja" ei meillä montaakaan ollut. Opettelemista on siis aivan käsittämätön määrä vielä..

Ps. Kannattaa käydä katsomassa http://www.kutufishing.fi/
On muutens pikkasen komeaa venettä ja vehjettä pojilla! Ja ovat taitaneet jotain kalojakin saada!

Pohjanmaa-Cup, Kuha-Lordi Kilpailu

Pojat olivat siis eilen käyneet treenimässä ja hieman kalaa löytäneetkin, joten tähän pääpäivään lähdettiin ihan hyvin mielin ja odotukset olivat, että pystyisimme parantamaan tällä hetkellä cupissa olevaa huonointa sijaa, joka on voimassa (21.) kunnolla, että pysyisimme kärkikahinoissa ja samalla pääsisimme Pohjanmaa-Cupin kautta SM-kilpailuihin ensi vuonna. Valitettavasti vain tämän kilpailun venemäärä jäi todella vähään vaikka keli oli kohtuullinen, mutta kenties alkanut metsästyskausi verotti venemäärää.

Lähdimme vetämään kahdeksan vettä ja aloituspaikkamme oli poikien eilen löytämä kuhapaikka, mistä kalaa oli tullut selvästi eniten nähden muuhun järveen. Emme kerinneet saamaan lähellekkään kaikkia vapoja vetoon, kun ensimmäinen lähti jo laukaisijasta, mutta valitettavasti reippaasti alamittainen kuha tuli veneeseen. Uistelimme tätä pitkää linjaa, mutta nyt olivat vain kalat jostain syystä hävinneet alueelta, joten kilpailun alku tuntui todella nihkeältä. Uistelimme kohtaan mistä oli eilen loppunut kalan tuleminen ja tämän jälkeen lähdimme vielä palaamaan samaa linjaa toivoen, että jospa vielä tästä löytyisi mittakalaa. Uistelimme aloituskohtaan asti ja tämä jälkeen päätimme lähteä ylittämään selkää, mutta tämän keskeytti ensimmäinen mittakuha! Peli oli siis auki kahden tunnin kohdalla. Tästä kohtaa uusi lenkki, mutta tyhjää. Jatkoimme lipumista kohti seuraavaa paikkaa.

Nestori kampeaa

Seuraava paikka oli selvästi enemmän haukipainotteinen, sillä eilen pojat koukuttivat jos jonkinmoisia mörköjä kyytiin. Tämäkin linja tosin vaikutti paljon hiljaisemmalta kuin eilen. Tältä pitkältä linjalta onnistuimme tosin saamaan ensimmäiset mittahaukemme. Tätä aluetta hieroimme kunnes se oli täysin kierretty ja tämän jälkeen oli aika tehdä peliliikkeitä, joten vehkeet ylös ja takaisin aloituspaikkaan hieromaan ja toivomaan, että saisimme tältä alueelta kaivettua vielä pari mittakuhaa. Eli vene kovaa kyytiä liitoon ja kelluttelemaan aloituspaikkaan.

Nyt päätimme, että vetäisimme aivan riskillä ja vetäisimme päin pakkoja ja tekisimme viimeisen kaksi tuntia aivan kaikkemme, että onnsituisimme edes jollain keinolla saamaan muutaman mittakalan lisää. Jo ensimmäinen veto täysin päin pakkaa tuotti tulosta yllättävänkin hyvin, sillä kyytiin haavittiin mittakuha ja kerroinhauki! Pisteitä siis ropisi reippaasti, joten eikun mylläämään tätä pakkaa. Muutama lenkki tässä, mutta tuloksetta. Laajensimme aluetta ja saimme vielä pari mittahaukea kyytiin ennen loppua. Punnitukseen viemisiksi meillä oli siis 6 haukea ja 3 kuhaa, joten tiesimme olleemme aivan hakoteillä koko kilpailun ajan.

femman gädda

Ja puntarilla todellakin selvisi, että kujalla oltiin. Hauenmötkäleet olivat Pohjoistuulella ruokailutuulella ja parilla venekunnalla haukea olikin hirveät säkit ja tähän lisättynä muutama mittakuha niin kärkisijat alkoivat selvitä. Kaikkien "yllätykseksi" Lehtimäen nouseva voima Rajalan Jukka miehistöineen löi puntarille 8kg kuhaa yhdistettynä jonkinmoiseen haukisäkkiin nosti heidät voittoon, vaikka pisteytykselliseti eniten kalaa saalistikin Mäenpään venekunta. Oma sijoituksemme oli 15. Sijoituksemme Pohjanmaa-Cupissa on tämän kilpailun jälkeen 6. Nyt alkaa siis samalla myös OPM-pisteiden metsästys, sillä emme voi laskea minkäänlaista painoarvoa Pohjanmaa-Cupin viimeiselle osakilpailulle, joka käydään Patanan Tekojärvellä ja on samalla kolmen suurimman hauen kilpailu. Jännäksi jää pääsymme ensi vuoden SM-karkeloihin!

Syväsäippätreeni Peränne-järvellä

Kerran matalassa raippailu alkaa edes jollain lailla sujumaan, niin on aika ottaa seuraavaksi harjoittelun kohteeksi sama touhu, mutta astetta syvemmällä. Tosin Tero joutui illasta jigittelemään, joten lähdimme harjoittelemaan tätä soutuveneellä Nestorin kanssa. Toteutimme pyynnin kuudella vavalla ja aloitimme uistelemalla 2-3m vesialuetta. Pitkiin 5m vapoihin laitoimme ainoastaan sinkut, mutta kolmosiin ja kakkosiin asensimme tuplat.

Täsmäpyyntiä soutupaatilla

Emme kerinneet edes saamaan, joka vapaa veteen asti, kun ensimmäinen kala taivutti jo vapaa. Kuha n. 37cm käytettiin veneessä. Harmiksi vain tämän jälkeen hiljeni toden teolla. Selällä olleet neljä matalikkoa eivät antaneet yhtään enempää kaloja, joten siirryimme seuraavaksi rannan penkkaan, jossa syvyyskäyrät tekivät rajuja mutkia. Täältäkään ei kaloja enempää noussut, joten seuraavaksi tiputimme uistimet pari metriä syvemmäs. Ensimmäinen penkanreuna ja heti vavat taipuivat. Hauki löytyikin tästä syvyysvyöhykkeestä  ja onnistuimme myös saamaan yhden komean 47cm kuhankin, joka päätyi fileeksi. Huomasimme myös, että ei kalaa, joka alueella ollut tässä vesimassassa vaan hauetkin olivat tarkkoja minkälaisessa penkassa oleskelivat.

avauskala

Kuha 47cm

Neljän tunnin aikana käytimme veneessä siis kaksi kuhaa kaksi ahventa ja hieman yli 10 haukea ja tämän jälkeen päätimme, että käymme kopaisemassa pienen matalan reunan. Tämä reuna antoikin tunnissa 15 haukea, joten paljon on vielä opittavaa syväraippimisessa. Tosin kalojen koko ei päätä huimannut missään syvyysvyöhykkeessä ja monesti vauraampi kala asustaakin syvemmissä vesissä, joten tätä touhua tullaan tarvitsemaan ja harjoittelemaan vielä rutkasti tulevaisuudessa.

Terhin Hakureissu

Nyt kun soutu-cupit on soudeltu niin Eerolta liikeni ylimääräinen traileri Terhin hakureissua varten joten kävimme Teron kanssa hakemassa "typykän" pois Karilaiselta mätänemästä. Paikalle oli tilattu oikein lehdistökin, joten ennen veneen luovutusta ohjelmassa oli haastattelua ja pönötystä veneen vieressä, salamavalojen loisteessa:-) Olo oli kuin Cannesin filmifestivaaleilla, vain punainen matto ja juhlapuku puuttui. Laitettiin muuten heti vene myyntiin, että Eero pystyy maksamaan osan peliveloistaan pois ( vitsi ). Jos jotakuta kiinnostaa nuorekas, sulavalinjainen ja pieniperäinen Terhi niin Torista ja Nettiveneestä löytyy...
-Kippari

 Karilainen OY:n Miikka Karilainen luovuttaa IV Keskisen Kello-uistelun pääpalkinnon viralliseen valtiomiesmäiseen kättelytyyliin:-)

Häme-Cup, Arska-Uistelu Kilpailu

Tänään kisattiin Virroilla Häme-Cupin toisista viimeinen osakilpailu ja tähän osakilpailuun olimme treenanneet siis kaksi päivää. Osasyy panostukseen oli viime vuotinen ketutus, sillä onnistuimme ryssimään erittäin hyvin alkaneen kilpailun aivan täysin, sillä järvituntemus petti ja koko kilpailun loppupuolisko meni täysin ajelemiseksi. Tällä kertaa päätimme, ettei näin tapahdu. Kelikin oli näin kilpailupäivänä selvästi parempi kuin viime vuonna ja kuin kummassakaan treenissä, sillä pieni tuuolenvire rikkoi pinnan ja sadetta oli ilmassa. Kilpailu käytiin 11-17 välisenä aikana ja näin lyhyen kilpailun takia kalan päällä piti pysyä pärjätäkseen koko ajan.

Kipparikokous

Aloituspaikaksi oli valikoitunut treeneissä eniten kalaa antanut alue ja tällä alueella oli selvästi laajimmalla alueella kalaa eikä vain yksittäisessä pusikon reunassa saalistavia haukia. Treenien perusteella tulimme myös siihen tulokseen, että pysymme koko päivän matalassa, sillä emme onnistuneet perjantain treenissä nostamaan ainuttakaan mittakalaa syvemmästä vedestä. Toki tiedossa oli, että syvemmässä vedessä hauki on selvästi paljon vauraampaa, mutta emme antaneet sen häiritä vaan päätimme, että nostamme matalasta tarpeeksi silppua. Matalassa ei myöskään ruuhkaa liiemmin ollut, sillä ilmeisesti ei Hämeen kilpailuissa monikaan vene vedä aivan matalia ja myöskin avauspaikan alue oli muista veneistä tyhjä, lukuunottamatta paria venettä, jotka seilailivat selemmällä.

Kello löi 11 ja kalusto oli lyönnissä nopeasti, eikä aikaa kerinnyt kulua montaakaan minuuttia, kun ensimmäinen mittahauki löysi tiensä iglooseen. Kilpailu sai siis unelma-alun. Tästä hetki niin onnistuimme kartuttamaan kalasaalistamme mitta-ahvenella. Etenimme tätä laajaa aluetta ja huomasimme kohdan mihin tuuli osui harvinaisen hyvin ja koukkasimme tästä, joka osoittautui kannattavaksi liikkeeksi, sillä osuimme pienimuotoiseen haukipesään ja igloossa majailevat kalat saivat lisää kavereita kyytiin. Matka jatkui eilistä hotspottia kohti ja täytyy sanoa, että kerrankin paikat edes vähän pitivät, sillä täältä nostimme jälleen pari mittahaukea veneeseen. Kilpailua oli kulunut pari tuntia ja igloossa oli 7 tai 8 mittahaukea ja yksi ahven. Olimme siis omasta mielestämme hyvässä vauhdissa.

Eilisen Hotspot paikan jälkeen kävimme kiertämässä hieman ulompana olleet pikkusaaret joihin tuuli osui myös hyvin. Täältä nostimme pari reipasta mitta-ahventa kyytiin, mutta koska kalan tulo alkoi tältä ykköspaikalta hiipuvan oli aika tehdä peliliikkeitä eli vene plaaniin ja paikkaan numero kaksi, joka oli myös eilisen paikkoja. Tämä oli selvästi pienempi paikka, mutta vakuutti eilen parilla mittahauella. Valitettavasti tällä kertaa alue oli hiljaisempi, emmekä onnistuneet nostamaan tästä kuin yhden mittahauen, joten oli aika jälleen lähteä uudelle alueelle. Tämä kolmas paikka oli sunnuntain paikkoja, eikä myöskään kooltaan ollut iso, eli näki nopeasti onko kala halukas ottamaan. Tältä alueelta kyytiin yksi hauki ja yksi ahven. Nyt siis matkan oli jatkuttava, sillä jauhamaan ei näin alkuun ollut aikaa jäädä. Eikä tämä seuraavakaan paikka kooltaan päätä huimannut, eikä myöskään kalantulolla, sillä jouduimme lähtemään tästä saamatta ainuttakaan mittakalaa. Nyt päätimme ottaa suunnaksi aloituspaikan, jossa ajattelimme viipyä viimeiset 1,5h.

Tilanteesta teki erityisen haasteellisen se, että kaikki paikat oli vedetty jo ja vielä kun keltainen möllykkä taivaalla alkoi porottamaan ja tuulikin lähti kauas pois sateiden mukana niin ei tämä ainakaan parantanut kalan ottia matalassa. Eli viimeiset 1,5h pyörimme ristiin rastiin tätä aloitusaluetta saadeen yhden mittahauen ja yhden mitta-ahvenen. Puntarille viemisiksi meillä oli yhteensä 14 haukea ja 6 ahventa. Tämä oli ennalta suunniteltua, jopa hieman paremmin, mutta valitettavaa vain oli haukien koko.

Punnitusjono

Hämmästyttävän isoja appuroita

Lopulliseksi tulokseksi jäi 13 haukea ja 6 ahventa, sillä yksi haukemme oli millin liian lyhyt. Hauet painoivat rapeat 12kg ja ahvenet 3kg. Pisteitä näillä irtosi 21 740 ja sijoitus 5. eli saimme olla hyvinkin tyytyväisiä tulokseen. Veneitä oli tosin harmillisesti ainoastaan 87.

Häme-Cup, Arska-uistelu treeni II

Vuorossa oli Arska-Uistelun toinen treeni, jossa oli tarkoituksena loiria syvempiä vesiä kuin edellisessä treenissä. Mutta tottakai käydä myös katsastamassa sunnuntain treenistä jääneet potentiaaliset matalan paikat. Viikolla olleet sateet olivat nostaneet vedenpintaa hieman ja kylmennyt sää oli myös laskenut veden lämpötilaa kolmisen astetta. Toivoimme siis tämän parantaneet hauen ottihalukkuutta tai ainakin vauraamman hauen, sillä silppu tuntui syövän, jonkin verran viime viikonlopunkin aikana.

Aloitimme uistellen 2,5-4m vettä ja rojut olimme pudottaneet n. kolmeen metriin. Ensimmäinen linja ja samanlaista silppuhaukea kyytiin kuin viime vkl aikana. Seuraava paikka eikä vieläkään muutosta kalankokoon. Kolmas paikka ja vieläkin samanlaista silliä kuin aikaisemmistakin paikoista. Tämän jälkeen tuplat irti ja siirtyminen sinkuilla vetoon ja matalempaan veteen. Ja sattui vielä sellainen vahinko, että tämä ensimmäinen matalapaikka antoi heti mittahauen! Tämä tuntui heti helpolta, mutta tästä eteenpäin tilanne hankaloitui huomattavasti, sillä ei näitä mittahaukia matalastakaan nostettu kuin suokuokalla. 

Muitakin oli treenimässä

Kalat ja varsinkin ne mittakalat olivat edelleen tiukassa, mutta jollain tavalla silti tuntui, että hauki söi lujempaa kuin viime viikonloppuna eli luultavasti silppua tuli kappalemääräisesti enemmän. Emme myöskään vetäneet viime sunnuntain paikkoja, sillä huomisessa kilpailussa jokainen mittakalat on kultaakin kalliimpi, eikä yhtäkään ole varaa ronkkia näin edellisenä päivänä pois. Treenata täytyi siis erittäin varovaisesti, emmekä uskaltaneet mittahauen tullessa uistella aluetta yhtään tarkemmin vaan luotimme, että alueelta löytyisi muitakin kaloja huomisen kisan aikana.

Päiväksi luvattu sade ei myöskään saapunut paikalle vaikka odotin sen saapuvan tuulen kanssa ja saavan hauen edes pienimuotoiseen syöntirysäykseen. Tämä on toisaalta ehkä hyvä, ettei se saapunut näin treenin aikana vaan toivon mukaan huomenna kilpailussa on mahdollisimman "hyvä" eli siis normaalille ihmiselle huono keli ja täten haukia saisi nostettua poteista kyytiin edes hieman tätä päivää paremmin, sillä tänään hauet tulivat niin eripuolilta järveä kuin vain olla. Päivän ainoan syöntirysäyksen aiheuttivat ahvenet, iskien kahteen vapaan yhtä aikaa. Paikkakin on vielä sellainen mistä en usko ahventen katoavan mihinkään, sillä ne eivät pääse helposti paikasta pois. Tosin luultavasti häiriintyvät kilpailun aikana todella nopeasti, mutta toivon mukaan tästä paikasta onnistumme nostamaan edes pari mitta-ahventa.

Körmyä!

Koko päivän tulos järvellä oli yhteensä 8-10 mittahaukea ja 3 ahventa. Ja hankalaksi asian tekee vielä se, että hauet olivat juuri ja juuri mittoja, joten niistäkään ei painoa mitenkään mahdottomasti kerry. Noh, huomenna yritämme laittaa kaikkemme kovia Hämeenmiehiä vastaan ja taistelemme viimeiseen minuuttiin asti! 

Päivän päätteeksi kävimme vielä Korjaushitsaus Koskisella hitsauttamassa Kuortane-uistelussa paukahtaneen telineen kuntoon, sillä täällä takuu pelaa! Samalla lisähitsautimme muutkin telineet varmuuden vuoksi.

Ammattitaidolla, Korjaushitsaus Koskinen

Häme-cup, Arska-uistelu treeni I

Viime sunnuntaina Kuortaneen pettymyksen jälkeen oli aika jälleen ryhdistäytyä, joten otimme Aleksanteri "Nestori" Hietakankaan kanssa suunnaksi Virtain Vaskiveden ja tarkoituksena oli treenata mahdollisimman paljon matalan alueita päivän aikana. Veneen saimme laskettua vesille kahdeksan aikaan ja olimme ensimmäisellä mestalla noin kello puoli yhdeksän aikaan.

Toimimme siten, että Nestori oli vavoissa ja minä sain esitellä ajotaitojani tarkasti puskan reunoja myötäillen. Ensimmäinen paikka oli kapea, pitkä salmi. Heti selvisi, ettei hauki ollut millään parhaalla syönnillä ja tämä oli tosin jo tiedossa keliä seuraamalla, sillä edelleenkään tyyni ja aurinkoinen keli ei ollut sopivin matalahommiin. Noh, itse asiaan. Tämä kapea salmi ei antanut kuin yhden mittakalan ja yhden alamittaisen pojanklopin, sillä Nestori onnistui koukuttamaan sormensa Lohikas-vaappujen 55mm uistimeen.

Seuraavana oli vuorossa samankaltainen salmi, mutta tämä ja sen reunustat olivat aivan tyhjiä. Ja tämän jälkeen oli vuorossa laaja matalan alue, joka antoi ensimmäiset mittahauet. Tästä eteenpäin rynkytimme eteenpäin järven itäpuolta ja kävimme läpi kartalta jo ennen valitut matalapaikat, jotka miellyttivät silmää.

Täytyy sanoa, että järvi tarjoaa rutkasti haastetta monipuolisuudellaan ja potentiaalisten kalapaikkojen määrällä, sillä täällä sokkelossa niitä riittää. Valitettavasti syönti vain oli mitä olemattomin ja kahdentoista tunnin uistelun aikana ainiastaan kaksitoista mittahaukea ja yhden mitta-ahvenen. Ja tilannettamme hankaloitti vielä se, että nämä kalat tulivat aivan eripuolilta järveä. Myöskään viimevuotiset kisapaikkamme eivät antaneet mittoja.  Pitää vain toivoa, että tämän viikon muuttuvat sääolosuhteet nostavat hauen syöntihaluja. Ja perjantaina käymme vielä tarkistamassa onko kalaa miten hyvin syvemmässä vedessä.