Viime sunnuntaina Kuortaneen pettymyksen jälkeen oli aika jälleen ryhdistäytyä, joten otimme Aleksanteri "Nestori" Hietakankaan kanssa suunnaksi Virtain Vaskiveden ja tarkoituksena oli treenata mahdollisimman paljon matalan alueita päivän aikana. Veneen saimme laskettua vesille kahdeksan aikaan ja olimme ensimmäisellä mestalla noin kello puoli yhdeksän aikaan.
Toimimme siten, että Nestori oli vavoissa ja minä sain esitellä ajotaitojani tarkasti puskan reunoja myötäillen. Ensimmäinen paikka oli kapea, pitkä salmi. Heti selvisi, ettei hauki ollut millään parhaalla syönnillä ja tämä oli tosin jo tiedossa keliä seuraamalla, sillä edelleenkään tyyni ja aurinkoinen keli ei ollut sopivin matalahommiin. Noh, itse asiaan. Tämä kapea salmi ei antanut kuin yhden mittakalan ja yhden alamittaisen pojanklopin, sillä Nestori onnistui koukuttamaan sormensa Lohikas-vaappujen 55mm uistimeen.
Seuraavana oli vuorossa samankaltainen salmi, mutta tämä ja sen reunustat olivat aivan tyhjiä. Ja tämän jälkeen oli vuorossa laaja matalan alue, joka antoi ensimmäiset mittahauet. Tästä eteenpäin rynkytimme eteenpäin järven itäpuolta ja kävimme läpi kartalta jo ennen valitut matalapaikat, jotka miellyttivät silmää.
Täytyy sanoa, että järvi tarjoaa rutkasti haastetta monipuolisuudellaan ja potentiaalisten kalapaikkojen määrällä, sillä täällä sokkelossa niitä riittää. Valitettavasti syönti vain oli mitä olemattomin ja kahdentoista tunnin uistelun aikana ainiastaan kaksitoista mittahaukea ja yhden mitta-ahvenen. Ja tilannettamme hankaloitti vielä se, että nämä kalat tulivat aivan eripuolilta järveä. Myöskään viimevuotiset kisapaikkamme eivät antaneet mittoja. Pitää vain toivoa, että tämän viikon muuttuvat sääolosuhteet nostavat hauen syöntihaluja. Ja perjantaina käymme vielä tarkistamassa onko kalaa miten hyvin syvemmässä vedessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti