SM-Uistelu Puruvesi, Kerimäki kilpailu

Pojat olivat siis loirineet pari edellistä päivää järvellä, joka on tietysti aivan liian vähän näinkin mahtavan kokoiseen lätäkköön, mutta jotenkin he olivat päässeet käsitykseen, että missä kala oleskelee ja millä konstein ne olisivat napattavissa.

Päivä I

Aamu valkeni jälleen kerran helteisenä ja edessä oli kahdeksan tunnin urakka tällä kristallinkirkkaalla järvellä, josta meidän pitäisi nostaa kasa haukia kyytiin. Asetimme tavoitteeksi, että jos onnistuisimme saamaan kalan tunnille ja tämä tuntui tässä vaiheessa aivan realistiselta tavoitteelta.

Aloituspaikkamme sijaitsi lähdöstä n. 10km päässä lähdöstä, joten emme lähteneet heti ensimmäisten joukossa ja yksi syy lienee myös se, että olisimme jääneet kaikkien hevosvoimien pauhatessa aivan jalkoihin, joten siirryimme aivan omassa rauhassa kohti paikkaamme. Tarkoitus oli siis pudottaa uistimet 4-6m syvyyteen ja lähteä jallittamaan suurta selkähaukea paikasta, mistä pojat olivat edellisenä päivänä onnistuneet koukuttamaan komeita kaloja.

Kello löi merkkiin ja oli aika laskea vehkeet pyyntiin, joka sujuikin ongelmitta ja suhteellisen ripeästi huomioon ottaen edellisen illan saunomiset ja nuotiohetket. Samoille alueille ei ollut saapunut kuin pari muuta venettä ja sitten alkoi odottelu. Ensimmäinen vartti kului hyvin, seuraava tunti samoiten. Ikävä kyllä vaan ainuttakaan kalaa emme havainneet ensimmäiseen tuntiin. Seuraavan tunnin saalis oli alamittainen hauki. Päätimme, että jos kolmaskin tunti on tyhjä niin nostamme rojut ja siirrymme poikien paikkaan numero kaksi. Valitettavasti näin kävikin ja ensimmäiset kolme tuntia olivat aivan tyhjää, jonka jälkeen rojut ylös ja vene liitoon.

Siirymä oli pituudeltaan toistakymmentä kilometriä ja taas laskimme rojut alas. Tällä kertaa paikkana oli saaristo, mistä pojat saivat myös komeita kaloja. Ja täytyy sanoa, että kun paikat eivät osu kohdalleen niin ne eivät todellakaan osu. Kaksi tuntia tässä saaristossa ja tyhjää, joten jotain oli keksittävä, joten seuraava peliliike oli se, että nostimme vehkeet ylemmäs ja menimme hieman matalempaan lahteen, josta toivoimme, että voisimme saada mittakalan. Puolisen tuntia tahkosimme täällä ja sitten oli aika ottaa esille villikortti. Sain päättää kartalta paikan, missä oletin hauen olevan. Muutakaan ei ollut enää tehtävissä, joten viimeisen kaksi tuntia päätimme käyttää tässä paikassa.

Uusi paikka oli rehevä ja syvyyksiltään todella vaihteleva, joten mikseipä täällä hauen olisi hyvä olla, tai ainakin näin täällä meidän vesistöissämme on. Kerkisimme juuri ja juuri saamaan vehkeet vetoon kun kelkoista räpsähti kaksi siimaa irti. Pohja?, vai mikä? Mitä vielä tuplatärppi kakkosen hauista! Seuraava lenkki ja hieman ulompaa räpsähti vielä nelosen kala kyytiin. Ja hieman ennen loppua onnistuimme saamaan yhden mitan veneeseen!

Neljä haukeamme painoivat 10230g ja niillä irtosi SM-uistelun ensimmäisen päivän 58. sija. Keulaan oli seuraavana päivänä kirittävää 30kg ja ensimmäisen päivän voiton veivät viime vuoden SM-voittajat eli nyt on näillä pojilla aikamoinen lento päällä! Punnituksen jälkeen oli aika lähteä mökillä hieromaan sunnuntaille suunnitelmia, sillä vedimme kaikki kalapaikkamme jo tässä vaiheessa lävitse. Seuraavasta päivästä tulisi vaikea, sillä aikaa vain kuusi tuntia ja kirittämään oli kova määrä.

Päivä II

Tämän päivän paikan sain jälleen valita, sillä eilinen tuuripaikka osui yllättäväkin hyvin ja valitsin paikaksi erään välikön lähdön lähellä ja oletin, että saisimme tästä pari mitakalaa ja siirtyisimme seuraavaksi samantyyliseen paikkaan, joka sijaitsi myös lähellä ja viimeiseksi oljenkorreksi otimme eilisen päivän paikan mistä saimme mittakalat. Keli oli samanlainen kuin edellisenä päivänä ja kalantulo ei koskaan seuraavana päivänä yleisesti ottaen ainakaan parane, sillä lähes kaikki paikat on hierottu ja kilpailuaikakin on kaksi tuntia lyhyempi.

Emme kiirehtineet toisenkaan päivän lähdöstä, sillä tähän ei ollut minkäänlaista syytä kalapaikan läheisyyden takia. Kerkisimme luotailemaan ja miettimään linjat tarkkaan ennenkuin kongi löisi ja varsinainen kalastusalkaisi. Tällekkään alueelle ei montaakaan muuta venettä saapunut ja taas kerran sai huomata miten vaikeaa onkin mennä treenaamattomalle paikalle. Tiedossa oli siis aivan tuurin hakemista ja toivotaan toivotaan yrittämistä.

Ensimmäinen tunti meni samoin kuin eilisen päviän ensimmäinen tunti eli ilman tapahtumia ja niin taisi kulua lähes seuraavakin tunti, mutta uistellessamme syvemmälle kapeikkoon jysähti yksi mittahauki kyytiin! Heitimme uuden lenkin tässä, mutta vailla kalaa ja sitten palasimme tätä kalatäppiä pitkin takaisin kohti kapeikkoa alkoi laukaisia hieman nykiä. Eikä tämä jäänyt vain nykimiseksi vaan kohta sai vain sanoa kuuluisat sanat "Ja taas mennään!" Vauhti pois ja siinä sitten ihmeteltiin, että minkämoinen vouti on kiinni. Vartin väsytyksen jälkeen ja useiden painoveikkausten jälkeen kala kävi ensimmäistä kertaa pinnassa ja täytyy myöntää, että kyllä se komea kala oli ja erittäin ikävästi kiinni, sillä kala oli poskesta kiinni ja pystyi hyödyntämään kokoaan tässä kovassa taistelussa, jota kävin tämän kanssa. Uitimme kalaa yhteensä kaksikymmentä minuuttia, joka oli samalla myös elämäni pisin väsytystaistelu, sillä yleensä tapana ei todellakaan ole uitella tälläisiä haukia lähellekkään näin kauan, mutta nämä Puruveden hauet tuntuvat olevan normaalia virkeämpiä. Kala haaviin ja jälleen kerran sai kiitellä Lohikas-vaappujen tekijää, Loikkaan Markkua. Kalalla painoa 9,3kg ja täytyy myöntää, että kala oli harvinaisen hyvässä lihassa!

porsaita äidin oomme kaikki!

Jauhoimme alueella vielä muutaman lenkin, mutta ilman minkäänlaista havaintoa mittakalasta, joten oli aika mennä alueella numero kaksi. Täällä emme heittäneet kuin yhden lenkin saamatta kuin neljä alamittaista haukea, jonka jälkeen menimme viimeiseksi 1,5h ajaksi paikkaan mistä edellisenä päivänä olimme onnistuneet saamaan kalamme.

Valitettavasti vain tuntui tämä alue jo aikalailla ruopatulta, joten jatkoimme aluetta vastaikkseen suuntaan, mitä olimme edellisenä päivänä uistelleet ja tämä kannatti sillä viime hetkillä onnistuimme saamaan päivän kolmannen mittahauen! Vehkeet ylös ja punnitukseen. Toisen päivän tulokseksi tuli 12490g ja olimme niitä harvoja, jotka paransivat toisena päivänä. Sunnuntain sijoitus oli 19. ja yhteenlaskettuna saaliimme oli siis 22720g ja sijoitus 33. Voisi siis sanoa, että sijoitukseen voi jollakin tapaa olla tyytyväinen, sillä järvituntemus on aivan nolla. Tästä on hyvä ottaa tähtäin kohti Kuortanejärveä ja sen tuomia omia haasteitaan.