Itse siis hyppäsin http://www.kutufishing.fi/ porukkaan vetämään. Heidän kanssaan kävinkin viime vuonna vetämässä merellä pienen kopaisun ja viime vuonna Evijärvelläkin oli havaittavissa, että energiaa tähän lajiin riittää! Mutta nyt on siis kudulle ensimmäinen täysi Pohjanmaa-Cupin kierto edessä, joten opeteltavaa riittää rutkasti. Heistä tulee myös vetouistelulehteen juttu Kari Hokkasen kirjoittamana Alajärven ensimmäiseltä treenireissulta. Toiseen treenireissuun hyppäsin itse mukaan ja pyrimme vetämään paikkoja, joita he eivät olleet viime reissulla kerinneet vetämään.
Alajärvi 14.5.2015
Aloitimme uistelun ennen kymmentä kelin ollessa tuulinen ja sateinen, joten uskoimme hauen olevan jonkinlaisella purulla. Vieheet tiputimme veteen "lokkilahdella" joka oli tarkoitus kiertää kokonaan ja sen me teimmekin, mutta paikka ei vakuuttanut, sillä pari mittakalaa ei paljoa vakuuta näin isoksi lahdeksi. Tästä jatkoimmekin kohti vetämätöntä paikkaa ja lokkilahdetla päästyämme, alkoi kalaa heti nousemaan tasaiseeen tahtiin. Valitettavasti koko vain oli perus 53-54cm, joten hankalaa tuntui mittakalojen kyytiin nostaminen olevan. Tämä on taas, sitä kilpauistelun hienoutta, sillä tämä oli toisaalta aivan mahtava, homma, sillä uskoimme taas löytävän aluetta, johon ei tarvitse tulla, mutta toisaalta teimmekö nyt jotain aivan väärin ja vedimmekin kalaisaa aluetta väärillä välineillä.
Jatkoimme loirimista eteenpäin kierrellen kaarrelen eteentulevia lahtia, mutta syönti tuntui olevan poikien mukaan, selvästi huonompi kuin viime kerralla ja kalan kokokin oli paljon pienempää kuin edellisellä kerralla. Kun kohtasimme poikien edellisen kerran ajoreitin, päätimme käydä vielä kopaisemassa paikkaa, josta pohjan saivat edellisellä kerralla joitain haukia. Päätimme vielä varmuudeksi kiertää tämän paikan hieman kauempaa, emmekä mennäät keskelle "pesää" rassaamaan haukia ylös. Onneksemme täällä mulineet hauet eivät raapineet kiinni vaan kunnolla vaan irtosivat ja pyörteilivät uistinten perässä, joten kovalla kiireellä vehkeet ylös ja kiertämään vielä pari pikkumestaa, jotka olivat jääneet vetämättä. Nämä eivät antaneet mitään mainittavaa saalista, joten oli aika heittää vene trailerille ja suunnata kohti Evijärveä, josta olimme vuokranneet mökin ja pääsisimme seuraavana päivänä heti aamusta loirimaan.
Evijärvi 15.5.2015
Nyt edessä aukeni siis mahtava järvi satoine saarine ja suurine lahtineen. Tänne pojat lähivät paremmalla itsetunnolla, sillä viime vuonna he onnistuivat kepittämää täältä "yllättävänkin" hyvin kalaa. Keli oli nyt vaihtunut eilisen päivän sade/tuulipäivästä puolipilviseksi ja vähäiseksi tuuleksi vaikka edellisen päivän kaltaista keliä oli ennustettu tällekin päivälle. Päätimme vetäistä järven toista puolta eteenpäin käyden paikkoja, joista kalaa oli viime vuosina noussut, sillä emme kerkiäisi päivässä kiertämään kuin tarkkaan valitut paikat, sillä täällä mestaa on vain niin pirusti.
Heti lähtöön selvisi, että kala tuntui purevan yllättävänkin hyvin ja kalaa alkoi heti ensimmäisestä paikasta nousemaan, Pääsimme myös lähes heti alkuun ihmettelemään, että kuka ihme on lähtenyt uimaretkelle ja lähemmäs päästyämme todistimme miten lujaa kauris uikaan vedessä. Mietimmekin, että paljon kaurismitalle on annettu kerrointa, mikä alamitta.. Noh emme jääneet kuitenkaan kiusaamaan kaurista enempää vaan annoimme sen jatkaa aamuuintiaan ja päätimme taas keskittyä itse päälajiin, sillä mitat tuntuivat olevan kiven alla ja tämä Evijärven 60cm alamittakin on kyllä raaka raippamiehille.
Aamu-uinti |
Hetken aikaa vedimme aluetta, jossa joka kymmenes kala täytti tämän mitan. Mutta päästyämme erään lahden suualueelle alkoikin tapahtua! peräjälkeen kakkosen kala, nelosen kala ja vielä kirsikaksi kakun päälle niin seiskan mörkö! Ja tämä alue tuntui antavan lisää rapempaa kalaa, joten tämä suhde muuttui hetken päästä paljon paremmaksi ja uistimetkin tuntuivat pelittävän tällä alueella aivan mahtavasti ja löysimme vielä tarkan ottisyvyyden, mistä tätä kalaa nousi. Jatkoimme reunaa eteenpäin ja kalaa tuntui paukkuvan välillä yllättävänkin hyvin, joten homma tuntui pitkästä aikaa olevan yllävänkin helppoa, mutta aina pitää muistaa, että treei on aina treeni ja niinkuin yleensä, kun kilpailun alkaa niin kalat sen tietävät ja uivat jonnekkin aivan muualle yhtäkkiä parin viiikon samassa montussa oleskelun jälkeen...
seiska |
nelkku |
treenin loppupuolella osuimme vielä erään saaren reunassa hyvään lisäpottiin, sillä kepitimme hetken aikaa hyvää 27-30cm appuraa. Tämä tuo taas kilpailuun lisää ulottuvuuksia, sillä viime vuonna ahvenpotit näyttelivät selvästi suurta osaa kärkipään sijoituksissa, mutta tänä vuonna kilpailu on pari viikkoa aikaisemmin, päiväkilpailuna ja alamittakin on nostettu 25cm:iin. Kävimme vielä vetämässä muutaman pienen potin, mutta kisakuviot alkoivat meille olla aivan selkeitä, joten päätimme lopettaa. Päivä oli hyvä treeni, sillä saimme selkeän kuvan missä, millä, miten ja suurin piirtein miten paljon kalaa oli saatava puntarille, että se riittäisi bodiumille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti