Uistelukilpailut, Karviajärvi 1.11.2014

Legendaarinen Karvianjärven syys­uistelu kilpailtiin tällä kertaa varsin myöhäiseen ajankohtaan ja huhujen mukaan valitettavasti ehkä viimeisen kerran ainakin tässä muodossa. Kisan piti alunperin skapata viikko sitten, mutta pohjoisten ilmavirtausten ansiosta järvi oli saanut osittaisen jääpeitteen. Toki nytkin oli aika hilkulla, että uistelukisoista olisi muodostunut pilkkikisa kun aamulla auton mittari näytti aika hyytäviä lukemia.

Pakkasta riittävästi

Pakkasen ansiosta Karvialle kiemurteleva baana oli osittain peilijäässä, joten Karilla oli täysi työ pitää yhdistelmä valkoisten viivojen välissä. Järvi oli viikossa kuitenkin sulanut ”suurinpiirtein”, lähtöpaikan vieressä oleva suojainen lahdelma oli umpijäässä, onneksi veneenlaskupaikka oli sulana.

melkein pilkkikelit

”Pilkkikeleistä” huolimatta kilpailuun osallistui reilun tusinan verran toinen toistaan kovempia kilpauistelijoita ja osasyynä tähän on varmasti se, että Karvianjärvi on seutukunnan ainoita järviä mistä on mahdollisuus saada yli satasen säkin haukea kisoissa. Olimme pitkästä aikaa samassa veneessä niin sanotulla vanhalla miehistöllä. Tällä porukalla olemme kokeneet vetouistelun saralla monenlaista, pienimuotoisesta menestyksestä – Oulunjärven kylpyihin:­) Kysyinkin Terolta ennen järvelle lähtöä, että vieläkö Oulunjärven sukellus on unissa, mutta ei kuulemma enää ollut joten ei muuta kun järvelle vaan. Karvianjärvi kisajärvenä on varsinkin meikäläiselle ja Karille tuttu paikka. Moottorikisoissa olemme pöristelleen pääsääntöisesti eri veneissä, mutta yhdet soutukisat olemme Karin kanssa järvellä voittaneet yhdessä. Lähdimme liikenteeseen raippavehkeillä, mutta heti aluksi teimme huomion, että melkein kaikki ns. kovat naamat lähtivät kelkkavehkeillä matkaan, eli oliko heillä parempaa tiedustelutietoa kalan ottihalukkuudesta, se jäi nähtäväksi puntarilla.

Pihlajamäen Kari ja Kankaanpään Tero valmistautumassa

Pohjanmaa-Cup 2014 nro. 1 Harju Toni

KUTU-fishing miehet (www.kutufishing.fi)

Aloitimme kisan heti lähtörannan tuntumasta ja syykin tähän oli selvä, Karin veneenperässä oleva Honda oli tottunut vissiin vähän kesäisempiin lämpötiloihin, koska vesi ei oikein tykännyt kiertää kunnolla. Koneen lämmittyä summeri onneksi lakkasi huutamasta ja pääsimme aloittamaan kalastuksen tosissaan. Suuntasimme veneen kokan kohti aluetta, mistä aikaisempina vuosina on tullut hyvänkokoista haukea. Heti kun saavutimme kohteen niin keulakutonen taipui ja hyvä kala kiinni, mutta hetken jurottuaan kala irtosi. Ensimmäinen parituntinen oli lähinnä eväiden syömistä, mutta paikanvaihdon jälkeen tilanne parani. Aloimme pyörimään uudella alueella kelkkaveneiden lippuja kiertäen ja pienen tuulenvireen seurauksena isompi hauki alkoi aktivoitua. Joka veneessä näytti haavit heiluvan ja onneksi myös itse ymmärsimme, että kala oli noussut pintavesiin ja saimmekin parin tunnin ”rysäyksessä” iglooseen mukavasti täytettä.

Pasi ja päivän suurin

Tero ja mötkäle

Viimeinen tunti kuitenkin oli vaikea ja hukkasimme kalan totaalisesti. Kala ilmeisesti häiriintyi ”ruumennuksen” seurauksesta ja katosi pitkien vapojen tavoittamattomiin. Kelkkamiehet saivat kalaa loppuun saakka ja arvelimme, että emme podiumille asti pääsisi, vaikka hyvän säkin onnistuimmekin syväraippomaan. Puntarille päästyämme arvelumme kävi toteen ja kolme ensimmäistä sijaa valloitti kelkkamiehet, olimme paras säippävene, sijoitus neljäs noin 33kg haukisäkillä. Positiivista kisassa oli ehdottomasti kalojen koko, kisamitan täytti 9 haukea joista yksi oli ”nippa nappa” mitta. Kalojen keskipaino oli noin 4kg. Nyt taitaa olla kyllä tämä kausi pulkassa uistelukisojen suhteen ja talven aikana pitäisi sitten alkaa suunnitella vuoden 2015 kisakuvioita ja nähtäväksi jää, että millä kokoonpanilla tuleva kisakausi vedetään.

­Kippari

Tulokset