Tapasimme Kutufishingin miehen matkan varrella, josta lähdimme peräkkäin vyörymään kohti Vassoria. Uistelun aloitimme oikeastaan heti aamun sarastuksen aikaan ja tarkoituksemme oli raippoa koko päivä pitkin poikin aluetta ja oppia mahdollisimman paljon, sillä aina toisen veneeseen pääsy aukaisee oman maailmansa. Vaikkakin tässä tapauksessa veneenä toimi Busterin ällä, joka siis toimii meillä veneenä. Aloitimme sellaisella kokoonpanolla, että Lemmetti (kutufishingmies) aloitti ratissa ja Nestori huiski vavoissa meikäläisen kanssa.
Aluksi vedimme paikkaa mistä Lemmetti oli aikaisempina kerroilla onnistunut koukuttamaan hyviä haukia, mutta tällä kertaa olivat nämä alueet aivan tyhjiä. Kävimme koukkaamassa erään keskipusikon reunan, joka antoikin heti ensimmäisen hauen. Tästä jatkoimme väliveden vetämistä, mutta kenties kolmiasteiseksi jäähtynyt vesi oli kylmentänyt hauet aivan nollasyönnille. Välivesialueiden jälkeen kävimme kiertämässä erään pusikon, joka antoi pari haukea lisää. Tämän jälkeen jatkoimme pusikoiden vetämistä, mutta ikävä kyllä kalaa ei enempää noussut, joten teimme veneessä taktisen muutoksen ja siirryin rallimiehen tilalle rattiin.
Päivän eka! |
Taitavat nämä merihauet tykätä ajotyylistäni, sillä en kerinnyt ajaa kauaakaan, kun löysimme pienimuotoisen haukipesän, mistä käytimme veneessä toistakymmentä mahtavan kokoista haukea, mutta tämä pesä hiljeni muutaman lenkin jälkeen, joten ajelimme eteenpäin saaden haukia sieltä täältä. Samalla tuki myös todettua, että mikään ei meidän käsittelyssä kestä, sillä onnistuimme paukauttamaan poikien aikas järeän oloisen raippatelineen hajalle.
Lemmetti ja mötkäle |
Kalat olivat matalassa tasakokoista 1-2kg mötkälettä, mutta ajattelimme, että kyllä alueella on oltava myös rapeampaa möykäriä joten etsimme syvemmän veden alueen ja tiputimme rojut sinne. Tosin koska alue on jokisuistoa niin joen kuluttama uoma ei ollut todellakaan leveä eikä erityisen syväkään, sillä ei kaiku montaakaan kertaa näyttänyt yli neljää metriä. Hetken etenemisen jälkeen ensimmäinen hauki iski hampaansa vieheeseemme ja olikin komea yksilö painaen noin kolme kiloa. Ja sanotaanko, että tämän jälkeen oli helvetti irti, sillä pienessä ajassa käytimme veneessä uskomattoman määrän 2-4kg kalaa. Ikään en ole yli kahden metrin vedestä saanut näin lyhyessä ajassa yhtä paljoa haukea kuin tänä päivänä. Syönti ei jatkunut pitkään, mutta oli kyllä kiivasta. Hetken aikaa jatkoimme montun vetoa, mutta pian päätimme, että oli aika käydä kopaisemassa vielä muutama matalan paikka. Näistä ei enää syövää kalaa löytynyt tarpeellista määrää, joten otimme suunnaksi vielä montun, mutta odotuksia ei kaloihin ollut koska olihan tämä uoma jo aikas loppuunhinkattu. Pari kalaa silti onnistuimme saamaan, mutta päätimme vielä loppuun köydä aiemmin löydetyn matalapesän, mutta hauki oli tässä vaiheessa lyönyt suunsa kiinni ja saimme vain pari linttaa. Tämän jälkeen otimme suunnaksi lähtörannan ja nostimme veneen jäätävässä sivutuulessa ja itse pääsin vielä syysuinnille kolmiasteiseen veteen, sillä vene ei tahtonut pysyä paikallaan pitelemättä.
Reissun pituus oli siis kahdeksan tuntia ja olen äärimmäisen tyytyväinen reissuun, joka oli monella taholla onnistunut ja opimme paljon Kutufishingin mieheltä ja toivon, että tunne on molemmin puoleinen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti