Ähtärinjärvellä raippatreeniä 5.10

Porin kohtuullisen hyvin onnistuneen kilpailun jäkeen oli hyvä lähteä treenaamaan hieman lisää raippahommia. Tosin tällä kertaa tarkoitus oli vetää syväraippaa ja etsiä Ähtäriltä rapeamman hauen alueita ja kenties jos kohdalle osuisi joitakin kuhanmötkäleitä sattumina. Aloitimme uistelun uistellen viiden metrin vesialuetta eräästä lahdesta, josta joskus muinoin on isompia haukia kyytiin nostettu. Tällä kertaa vaan ei tapahtumia ollut, lukuunottamatta erästä mehukattiverkkoa joka tuli aivan silmille ja saimmekin siihen kiinni puolet vavoista. Tästä irti ja hetken aikaa jatkoimme vielä lahden kiertämistä, mutta hiljaista oli, joten oli aika vaihtaa seuraavaan alueeseen.

TST-varustuksessa

Kakkospaikka oli mielestämme selvästi haukirikkaampaa aluetta ja juuri ja juuri saimme säipät upotettua veden alle niin komea hauenmötkäle kyytiin ja ei seuraavaa mötkälettäkään tarvinnut montaa minuuttia odotella. Ja taisi kaikenlisäksi veilä tapahta yksi hyvä karkuutuskin ja lisäksi pari silppua nostimme myös kyytiin. Tästä jatkoimme samaa linjaa ja tulossa oli kohta, josta Nestorin kanssa pari vuotta sitten Buster-uistelussa ruumensimme komeita kuhanmöllyköitä kyytiin soutubotskilla ja sijoituimme samalla myös viidenneksi samaisessa kilpailussa. Ainut vaan, että tämä pieni kohta on pakka ja sitä ei todellakaan ole merkitty millään lailla karttaan joten hetken tätä reunaa uisteltuamme ajattelin, että emme tällä kertaa sitä löytäneet, mutta pian sainkin kaiusta katsella huvittuneena, että olin väärässä ja Nestori ei kerinnyt mitenkään yksin nostamaan vehkeitä ylemmäs vaan osa vehkeistä jäi tähän louheikkoon kiinni. Tällä kertaa pakka oli tyhjä joten jatkoimme uistelemista eteenpäin.

Uistelimme neljän metrin vesialuetta, mutta suhteellisen hiljaista oli haukien suhteen, eikä kuhan möllyköitäkään pahemmin näkynyt. Eräästä kapeasta väliköstä saimme vielä reippaan kakkosen hauen ja karkuutimme samanlaisen mötkäleen. Tämän jälkeen otimme siirtymän takaisin päin yhteen alueeseen, joka meiltä jäi välistä. Tästä alkoi samantien paukkumaan haukia kiinni, mutta kokoluokan ollessa 400-600g ei tätä aluetta ollut järkeä hinkata, sillä nyt olimme isomman hauen perässä. Viitisen tuntia hinkkasimme 4-6m vesialueita ja tulos oli alle 10 mittahaukea (55cm). Tämän jälkeen päätimme käydä kopaisemassa vielä muutaman matalanalueen, joten puntit ja tuplat irti ja tekemään sitä, mitä parhaiten osaamme.

Aloitimme eräästä tutusta ja turvallisesta reunasta ja heti selvisi, että kyllä se hakki edes vähän purulla oli sillä n. 20min ajassa käytimme veneessä samanverran mittahaukia kuin 5h ajassa syvältä. Ja kokoluokka oli hyvää reipasta kilon puikaletta. Tämän jälkeen myllytimme etelää kohti erinäisiä paikkoja, mutta oli selvästi huomattavissa, että ei mittahaukea jokapuolella ähtäriä ole. Isommat hauet oleskelevat tälläkin järvellä aivan eri paikoissa kuin pienemmät lajitoverinsa, joten tämäkin reissu ei ollut todellakaan turha, sillä kävimme läpi paljon uusia matalanpaikkoja. Taisimme käydä heittämässä myös parin tunnin lenkin Väliveden puolella, jossa hauen koko on yllättävänkin paljon pienempää kuin Ähtärinjärvellä.

Tälläisellä syönnillä mikä tuona päivänä oli niin uskon, että matalasta on mahdollista kepittää 50kg yli 55cm haukea 6h kilpailussa. Uskon, että jos Ähtärinjärvellä järjestettäisiin syksyllä kilpailut, niin matalasta olisi täydet mahdollisuudet pärjätä kuhapusseja vastaan. Toki tällöin kaiken pitäisi osua nappiin ja paikkojen pitää.