Pihlavanlahti-Cup, Pori, Kilpailu 4.10

Päätimme jo alkukaudesta, että lähdemme käymään Porissa, Pihlavanlahti-Cupin osakilpailussa ja täten kävisimme elämämme ensimmäisen kerran "merellä" uistelemassa. Tulosten perusteella täällä ovat raippamiehet edes jonkinverran niittäneet kalaa, joten oletimme, että kenties onnistuisimme saamaan edes vähän kalaa täältä ja ehkä täällä pystyisimme pyyhkimään mielestämme Muuratjärven pettymyksen.

Hokkaset ensimmäisellä reissulla

Valitettavasti Tero ei päässyt lähtemään, joten jouduimme Nestorin kanssa lähtemään kahdestaan eli tiedossa oli pojalle raskas päivä. Itsehän olen ilmeisesti siirtynyt täysin Nokelaiseksi Nokelaisen paikalle, sillä kolmas kilpailu jo putkeen missä olen ruorissa kiinni. Ja huvittavaa on vielä, että kilpailukorttiinkin tuli automaattisesti kirjoitettua Nokelaisen nimi... No tämä nyt tuskin maailmaa kaataa vaikka tälläinen töppi tulikin tehtyä. Kilpailun järjestämisestä voisin sanoa, että hyvin on Porissa ajateltu kilpailijoita, sillä paikalla oli ILMAINEN kahvi ja sämpylätarjoilu joten tästä voi hattua nostaa Poria kohti. Veneitä oli paikalle kertynyt vähän yli 20 ja jako meni aikalailla tasan lohenvetäjien ja muiden kalojen uistelijoiden välillä.

Merellä myllytkin on isompia!

Koska kilpailu oli ensimmäinen "merikilpailu" meille ja plotteristakin merikortti puuttui niin päätimme ottaa aluksi peesin kilpailua aiemmin kiertäneistä veneistä. Ja sellaista, juttua olin myös kuullut, että täällä kaikki raippaveneet pyörisivät pientä lenkkiä raippojen pyyhkiessä viereisten veneiden miehiltä hatut päästä. Tämä osoittautui aikalailla todeksi sillä pienellä potilla meitä sitten olikin kuin sillejä purkissa. Täytyy kyllä antaa suurta kunnioitusta heille, jotka kahdestaan uistelevat raipoilla ja vielä pärjäävät, sillä ainakin alustalla, josta aloitimme oli tämä kahdestaan uisteleminen lievästi sanottuna haastavaa.

Pääsimme onneksi nopeasti kärryille, minkälaisessa paikassa kalaa tällä alueella on ja kilpailu saikin aikalailla unelma-alun, sillä ensimmäiseen 10min aikana veneeseen nousi 3kpl yli 2kg haukia. Tätä aluetta pyörimmekin tunnin ajan ja muistaakseni veneessä oli neljä mitahaukea ja yksi hyvän hauen karkuutus. Alusta oli todellakin sellainen, että täydellä miehistöllä olisi tästä paikasta ollut mahdollinen pari mittakalaa kaivaa lisää.

Tämän jälkeen pieni siirtymä ja pieni hässäkkä kun meinasin viereisen veneen kelkka tulla syliin, mutta tästä selvittiin säikähdyksellä. Tämän jälkeen aukeni hyvä lahdenpoukama ja eikä aikaakaan kun täältä nostimme mittahauen kyytiin ja pari lenkkiä ja yksi karkuutus lisää. Matkalla pois poukamasta tärähti hyvä hauki kiinni ja samassa rytäkässä meinasi eräs vene tulla päälle, mutta tästäkin selvisimme ja saatiin yli nelosen gädda kyytiin. Valitettavasti tämän jälkeen keli löi itsentä tyyneksi ja taisi kaiken lisäksi alkaa aurinkokin vielä paistamaan joten taas kerran meni loppu vaikeaksi. Tosin aikaa oli jäljellä 4h ja kalaa kyydissä kohtalaisen hyvin eli kova kaivaminen alkoi loppukilpailun ajaksi.

Jatkoimme tästä poukamasta vain eteenpäin ja kartoitimme aluetta tulevia koitoksia varten, sillä ensimmäinen kerta on aina vaikein aivan uusilla vesillä. Paljon hyvännäköistä aluetta löysimmekin ja pari paikkaa, joiden uskon keväällä olevan yllättävänkin hyviä hotspotteja ja tästä ensi vuonna otammekin selvää! Ja kyllä tämä kelin tyyntyminen ja se kuuluisa möllykkä taivaalla vaan vaikuttavat uskomattoman paljon, sillä hauki löi suunsa aivan kiinni ja kalat harvenivat toden teolla. Yhdestä paikasta onnistuimme karkuuttamaan vielä hyvän 3-4kg kalan ja tämän jälkeen lähdimme paikkaamaan aamuisia paikkoja ja katsomaan löytyykö täältä mitään lisättävää pottiimme. Veneen ollessa vielä liu'ussa nostimme aloituspaikalta kyytiin aivan nippanappa mittakalan ja pari lenkkiä tässä kohtaa, mutta ilman kontakteja. Myös kakkospaikka eli tämä poukama oli tyhjää, joten päätimme tehdä siirtymisen uudelle alueelle.

Seuraava paikka oli eräs saaren reuna, jota pystyi uistelemaan puolisen kilometriä. Täältä kyytiin nippanappa mitta ja yksi 2-3kg hauen karkuutus. Tämän jälkeen alkoi aikakin tulla merkkiin ja loppuun päätimme lähteä kiertämään aluetta, mistä karkuutimme tämän 3-4kg kalan, mutta täältä ei kalaa enää näkynyt. Tai ei ainakaan haukia, mutta huomasimme pienen ahvenen ajon, jonka reunamilta nostimmekin tuplana hyvät appurat.

Puntarilla selvisikin, että kyllä se ahven oli ollut todella hyvällä purulla ja mies toisensa jälkeen toi mahdottomia ahvensäkkejä puntarille. Kuudella venekunnalla oli yli 5kg ahventa, joka on kyllä todella kova määrä. Tosin onneksemme eivät ahvenen vetäjät olleet hauenpyynnissä onnistuneet ja toiseksi parhaalla haukisäkillä oli painoa 8kg, kun taas meidän yhdeksän mittaan päässyttä haukeamme painoivat 18kg. tähän yhdistettynä 6 ahventa, 1,5kg tuli meidän tulokseksemme 21 050p. Voittajat kepittivät uskomattomat yli 10kg ahventa ja pari mittahaukea ja heidän tuloksensa 25 360p. Meidän sijoituksemme siis 2. eli kilpailu meni hyvin, mutta ainahan tämä kakkostila jättää paljon hampaankoloon. Ja helppohan se on voittajien kalaa saada kerran Paavolan Kallen veneellä olivat matkassa... Noh, vitsi vitsi, ensi kerralla tulemme laittamaan kovempaa kampoihin!

Tässä vielä video kilpailun voittajien näkökulmasta: