Raippapäivä Keski-Suomessa

Päätimme pitkästä aikaa lähteä Teron ja Nestorin kanssa viettämään aikaa Keski-Suomen puolelle ja otimme kohteeksi, jossain Saarijären perukoilla sijaitsevan lätäkön. Vesi on tummaa ja humuspitoista. Järvi on suurimmaksi osaksi karu rannoiltaan, mutta muutama hyvä rehevämpi lahti herättivät mielenkiintoa. 

Valmiina taistoon

Aloitimme kuitenkin uistelun heti veneenlaskupaikan tuntumasta kelin ollessa aurinkoinen, mutta onneksi pinnan rikkoi kuitenkin pieni tuulenvire, joten emme aivan tyvevnessä joutuneet uistelemaan. Alku tuntui kivestävän toden teolla, sillä emme ensimmäiseen tuntiin käyttäneet veneessä kuin ainoastaan pari haukea. Teron mielessä kävi jo paikan vaihtaminen, jossei kalaa löydy seuraavaan tuntiin. Päätimme tehdä paikan vaihdoksen kuitenkin vain järvellä ja siirryimme eteenpäin ja ensimmäiseen pieneen lahteen. Valitettavasti vain tämäkään ei kauheasti vapoja liikuttanut, joten jatkoimme vain myllyttämistä eteenpäin ja sitten alkoi pikkuisen edes toivoa heräämään, kun useampi vapa alkoi nytkähtelemään yhtä aikaa. Kalaa siis oli hyvin, mutta todella pienillä poteilla. Kala oli vain valitettavan pientä eikä kunnon väsytystaisteluita päästy käymään. Mutta sitten ihmettelin kun keulafemman siima alkoi kulkemaan veneen edellä ja möllihän se siellä! vapa pystyyn ja kala haaviin. Puntari veneyi nippa nappa "kerroinkalan" lukemiin. Eli kyllä sitä isompaakin oli matalassa vielä. Tämä toi kovan piristysruiskeen hommaan.

Femma

Kala oli kyllä selvästi kovalla purulla, sillä joka kerta, kun tälläisiin pieniin pesiin osui niin tuntui, että ei ollut mitään väliä, mitä veden alla oli. Jatkoimme matkaa sisälahteen, jossa haukia paukkui kovaan tahtiin kiinni. Homma tuntui luistavan kuin Peltoset ja jatkoimmekin vielä sisälahden sisälahteen, josta saimme kyytiin, jopa hieman kookkaampaa kalaa. Eli yllättävän matalassakin tälläistä isompaa haukea vielä oli. Ja kaiken kruunuksi takavapa taipui toiveikkaasti ja vedessä pärskähti. Nestori veti kalaa venettä kohti, Tero tuli pakilla vastaan ja meikäläinen koukkasi sen haaviin. Tämä hauki venytti lukemat 7kg painoon. Päivä tuntui onnistuvan, joka tavalla tällä kertaa. Valitettavaa oli vain, että tätä möllihaukea edeltävässä pienessä kortteikossa keulafemma pamahti liian moneen osaan, mutta tämä kuuluu ilmeisesti lajiin. Vapoja menee ja kaloja tulee!

Seiska

Täältä jatkoimme poispäin ja sisälahdista pois tultuamme löysimme vielä loppuun päivän lukumääräisesti parhaan haukipesän, joka taisi kestää jopa viitisen lenkkiä siten, että vähintään kaksi vapaa taipui kerrallaan pesän yli ajettaessa. Aivan mahtavaa! Tämän jälkeen tuuli alkoikin tyyntyä ja aurinko laskea, joten päätimme lähteä pois kohteesta. Yhteenvetona aivan mahtava raippapäivä Keski-Suomessa, jossa vesistöt eivät aivan helpoimmasta päästä ole. Kaksi hauenmöllykkää tekivät päivästä vielä paremman. Varsinkin uuden järven haltuunotto ei yleensä ole aivan helppoa, mutta tällä kertaa tuntui, että tähdet olivat kohdillaan! 

lähes femma!

Seuraavan kerran Huhtalan venekunta ottaa mittaa Pohjanmaa-Cupissa Vimpelin osakilpailussa, josta villejä huhuja suurista kuhista ja hauista on kuulunut. Itse oleskelen tällöin hieman kirkkaammissa vesissä, joten Kutu Fishingin pojat saavat ottaa Lappajärven haltuun!