No joo, pitääpäs koittaa itsekin pikkuisen aktivoitua täällä yhteisessä blogissamme ja kertoa nykyisen venekuntamme edesottamuksista kisahommissa. Niin kun Eeron teksteistä on saanut ymmärtää niin päätimme laittaa niin sanotusti hopeat jakoon, liekö sitten niin että kun kaksi nerouden ja hulluuden rajamailla pyörivää säipän heiluttajaa pyörii riittävän kauan samassa kahden neliön tilassa niin näin siinä sitten käy :-)Mutta totuuden nimissä sanottakoon että kisakauden 2015 kuviot selkiintyivät vasta muutama päivä ennen Alajärven kisaa ja tällä oli kyllä vaikutusta venekuntamme suoritukseen varsinkin cupin aloituksessa ja sijoitus 24 kertoi kaiken tästä. Treeneissä kalaa löytyi ja kisassa hätäilimme treenipaikat vauhdikkaasti läpi ajaen ja muun muassa kilpailun voittaja korjasi tarkemmalla jauhamisella samoilta paikoilta haukea kyytiin rumasti.
Evijärvellä kävimme Teron ja ”Nestorin” kanssa kisaa edeltävänä maanantaina kopaisemassa pitkän treenipäivän ja jossain vaiheessa veneeseemme hyppäsi muutamaksi tunniksi myös Evijärven kisaan mukaan tuleva muutaman vuoden takainen perhokalastuksen SM kolmonen myyntimies Mynttinen, alias Markus Koskinen. Markus on päässyt vieroittautumaan vetouistelutouhuista kertomansa mukaan varsin hyvin, mutta sen verran paloa lajiin kuitenkin vieläkin löytyy että kaveri lupautui miehistöömme ainakin Evijärvelle kun ”Nestori” harjoittelee armeijassa pahviseen laatikkoon kakkaamista leiriolosuhteissa Evijärven kisa viikonlopun ajan, tuskin sitä paljon muuta ehtii oppimaankaan lyhyimmän eli puolen vuoden keikan aikana nyky-intissä:-) Lähdimme siis kartoittamaan treeneissä Evijärveä vähän uudella ajatuksella eri paikoista kuin aikaisempina vuosina, koska tiesimme että Eerikäisen poika on aikaisemmat paikkamme Kutu-miesten kanssa läpi käyneet ja tällä pystyisimme välttämään samoille alueille ajautumisen kisassa. Pitkän treenipäivän aikana ainakin vahvistui ajatus siitä, että pieni kala syö ihan hulluna. Löysimme Kutu-miesten tapaan myös punaisen langan siitä että missä mitta hauki oli ja millä sitä saattoi saada. Ahven ei ollut aktiivinen ollenkaan, joten siihen emme kisassa aikoneet panostaa. Muutaman mitta-ahvenen toki saimme, mutta aikaisempina vuosina näitä reilun puolenkilon körmyniskoja oli noussut treeneissä veneeseen huomattavasti enemmän. Treeneistä jäi suhteellisen hyvä fiilis ja tällä syönnillä ja kelillä arvioimme että voittotulos tulisi olemaan hyvinkin korkea ja tämä osaltaan lisäsi paineita paikkojen pitävyyden suhteen kisaa varten.
Pilssipumpun asennusta Koskisella ennen Alajärven kisaa |
Päivän isoin hauki |
Päivän isoin ahven |
Sitten kisaan. Kuten viime vuosina olemme tottuneet ovat tuulet lisääntyneet jostain syystä hyvinkin paljon ja kisa-aamuna tuuli puhalsi täydellä höökillä ja tämä ei todellakaan ollut hyvä asia kala paikkojemme suhteen, koska kolme neljästä kisapaikastamme sijaitsi tuulisilla rannoilla. Kisakeskuksessa puhuri ei tuntunut kovalta, mutta sitten kun lähdimme järvelle totuus tuulen voimakkuudesta iski naulanterävinä vesipisaroina kasvoille. Saavuttuamme ykköspaikkaan huomasimme että rannat olivat täysin sekaisin ja tuuli yltyi niin hurjaksi ettei selän ylitys takaisin suojaan olisikaan mikään helppo juttu. Osa ykköspaikasta oli kuitenkin saarien suojassa joten aloitimme vetämisen kuudella vavalla kisan alettua. Hyvin pian selvisi, että myös suojaiset alueet olivat täysin tyhjiä kaloista ja onnistuimme saamaan vain yhden 60cm mitta hauen alueelta. Tuuli eikun vaan yltyi ja täytyy myöntää etten koskaan ole ollut kalassa noin hurjassa kelissä. Päätimme että lähdemme yrittämään vaahtopäistä Ahon selkää ja yritämme päästä ehjin nahoin suojaan, mutta sitten Tero täräytti potkurin kiveen ja vene ei enää noussut plaaniin ja sitten alkoi tulla vettä veneeseen tzunamin lailla ja moottorikin kävi aina puoleksi veden alla ja pelkäsin että taitaa tulla Oulunjärven katastrofin uusinta, mutta onneksi ei sentään. Edellä mainitusta viisastuneena vaadin aikaisemmin Teroa korjaamaan rikkinäisen pilssipumpun veneestä ja nyt tämä operaatio pelasti meidät kylvyltä, mutta kuten totesin Motonet Pohjanmaa cupin kisaraportissakin www.pohjanmaacup.fi/uutiset/Sillanpaat_hurjassa_iskussa_Evijarvella_11.html , että nyt ainakin tiedämme miltä tuntuu olla pesukoneessa linkouksen aikana kun sivuaallokossa suunnistimme hakemaan saaristosta suojaa pilssin huutaessa hard rock halleluuuujaata. Suojaan päästyämme pidimme hiljaisen hetken ja alettiin kalastaa uudestaan ja valuimme saarien suojassa tutummalle alueelle mistä tohdin jo vetää kaasu pohjassa kahden siiven voimin kohti kolmospaikkaa. Onnistuimme ennen siirtymää saamaan iglooseen kaksi mittahaukea lisää ja kun saavuimme erään nimeltä mainitsemattoman psykiatrin mökkilahdelle huomasimme että alue oli myös totaalisen mutavellin peitossa ja eikun samaa vauhtia viimeiseen oljenkorteen, eli paikkaan no: 4 joka oli pidempi linja selkeässä vedessä tuulen alla ja tässä vaiheessa kisa-aikaa oli jäljellä noin kaksi tuntia. Otimme myös hirmuisen riskin uistinvalikoiman suhteen paikassa ja se toden totta kannatti. Pyörimme alueella kisan loppuun ja vavat taipuivat tasaiseen tahtiin ja kongin soidessa igloossa majaili 10 varmaa mittahaukea ja hyvä lähes 800g ahven. Ajattelimme että tuo määrä riittäisi noin viidentoista sakkiin kisassa, mutta yllätykseksi sijoituksemme olikin kuudes 23020 pisteellä ja kokonaiscupissa nousimme jo kympin sakkiin ja ensimmäinen leima rätkähti OPM-passiin. Seuraavaksi cuppi jatkuu Lappajärvellä kesäkuun puolessa välissä ja siellä pääsemme vetämään vaihteeksi kelkoilla Teron ja Nestorin kanssa kolmestaan.
-Huhtala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti