Pohjanmaa-Cup, Kuha-Lordi treeni

Alun perin tarkoituksenamme oli treenata kuhaloordiin kahdella eri veneellä niin kuin viime vuonnakin, mutta miehistömme kahdesta etelän-vetelästä ainoastaan toinen sai puhuttua itselleen lomapäivän. Keli oli treenipäivänä varsin tuulinen, joten yksin treenaamisesta ei tullut mitään eli päätimme loiria Lappajärveä kolmeen pekkaan, yhdellä veneellä niin laajasti kuin se nyt mahdollista oli. Rajuja rajauksia alueista piti tehdä heti treeniä suunnitellessa, joten keskityimme ainoastaan ns. Karvalan syvänteeseen. Laskimme romut vetoon viimevuotisilta pelipaikoilta ja pelin henki selvisi välittömästi, alamittainen kuha oli hurjalla otilla. 42cm – 44.5cm kuhaa nousi yhtenä köytenä kyytiin, mutta mittakuhia ei vain meinannut löytyä. Hetken uisteltuamme saimme nostettua veneeseen komean, noin 63cm kuhan mötkäleen mutta seuraavaan mittakuhatärppiin menikin sitten aikaa lähes kuusi tuntia.

mötkäle

Haukikin tuntui olevan täysin kateissa, koska emme onnistuneet kepittämään näiden kuuden tunnin aikana kuin kymmenkunta nippa nappa haukea kyytiin. Jossain vaiheessa päivää Tampereen pyrinnön mies, Suomen-mestaris sellainen muutaman vuoden takaa soitteli ja kyseli oliko Kuhan puru yhtään parantunut sitten eilisen, jolloin veljekset olivat käyneet toteamassa saman kuin mekin, silppua tulee ja paljon. Poijat olivat toki saaneet loirittua silpun seasta yhden nelikiloisen mötkäleen. Melkein heti kun saimme nääs, nääs lopetettua puhelun niin takilasta lähti hirmuisella singahduksella vehkeet kohti syvyyttä . Vapa jäi kaksin kerroin sojottamaan asentoon ja Tero ajatteli ottavansa homman haltuun ja kalan kyytiin, mutta kuljettajasta tulikin matkustaja kun ihan järjettömän kokoinen veturi lähti syöksyyn. Kala veti siimaa 50m ja sitten paikka, muutaman metrin pumppaus vavalla ja sitten kala veti siimaa 100m. Jarru oli koko ajan melkein kiinni ja silti kala syöksyi kuin mikäkin. Pikku hiljaa siima alakoi loppumaan kelasta ja yritimme kauhealla kiireellä saada kelkkavehkeitä ylös, että pääsisimme kalaa vastaan. Lopulta siimat sotkussa ja kelkat sinne tänne sojottaen pääsimme lähestymään pohjaan parkkeerattua kalaa. Sitten kala lähti kuin hauki tapaa rannasta lähteä kohti venettä ja Tero ei ehtinyt kelaamaan siimaa puolalle, niin lujaa tuo ryökäle tuli kohti ja sitten tapahtui se mitä pelättiin, siima löysäksi ja moro. Terokin on isoja kaloja vavan päässä käskyttänyt, mutta tämä oli kuulemma ihan jotain järkyttävää:-) No mitäpä noista, kisassa vastaavanlainen tapahtuma olisi saanut pahaa tuhoa aikaan kalustossa kun muutama vapa olisi todennäköisesti mennyt säpäleiksi veneen laitaan:-)  

Jatkoimme treeniä ja sitten osuttiin haukipesään. Veneessä kävi tunnin aikana noin 15 kappaletta 3kg – 5kg hakkia kyydissä, muutaman mittakuhakin tuli haavittua. Päätimme että aloittaisimme itse kilpailun alueelta, josta saimme tuon rapeamman kuhan ja jos paikka pettäisi, siirtyisimme tälle haukialueelle loppuajaksi kilpailua. Kuhan kertoimen ollessa 10, hauella ei ainakaan periaatteessa voisi olla kisassa älyttömän suurta merkitystä tai niin ainakin oletimme, mutta on sitä toki ennenkin tullut tehtyä virhearvioita puoleen ja toiseen.

Häme-Cup, Tappajahauki kilpailu

Tänään siis käytiin Häme-Cupin viimeinen osakilpailu Vanajavedellä ja veneitä oli odotettavissa jälleen aivan mahtava määrä. Päätimme, että lähdemme tänne hakemaan jonkinlaista sijoitusta, joten lähdimme tänne tuntemattomaan veteen tekemään, sitä mitä me ehkä parhaiten osaamme eli matalia alueita raippomaan. Olimme valinneet kartasta ennalta muutaman paikan, missä oletimme haukien lymyilevän, mutta vaikeaa tämä paikkojen valinta on, sillä emme ole käyneet Vanajavedellä ollenkaan uistelemassa, joten on vaikeaa ennalta sanoa minkälaisissa alustoissa hauki viihtyy täällä.

Veneitä oli ilmoittautunut ennen kipparikokousta 270, eli määrä oli aivan mahtava. Kelikin vaikutti aamusta hyvältä vaikkakin tuulta olisi saanut olla rutkasti enemmän, mutta aurinko oli pilvessä, joten se auttoi raippahommia. Siirtyminen alkoi ja lähdimme busterilla pomppimaan ristiaallokkoon ja pienen siirtymän jälkeen olimme jo pelipaikoilla. Ensimmäinen alue oli pitkä linja matalassa. Aloituspaikka oli todella kivikkoinen, joten päätimme aloittaa hieman syvemmästä sen reunalta heittäen pienen lenkin, jonka jälkeen suuntasimme nokan kohti matalaa.

lähtölaukauksen odottelua

Lähes heti matalasta hauki kiinni, mutta valitettavasti emme mitoille päässeet. Tätä syöntiä jatkui vartin verran ja alueelta onnistuimme saamaan 4kpl yli 55cm haukia, mutta täytyy sanoa, että vaikea mitta matalasta tämä 60cm. Samassa kivikossa pätkähti kutosen JiiCee päreiksi, joten alku tuntui kivistävän. Kivilläkin killuimme reippaat 10 kertaa. Tästä jatkoimme reunaa eteenpäin ja sitten tapahtui se mitä pelkäsimmekin. Perhanan keltainen möllykkä alkoi näyttäytyä toden teolla ja kelikin löi itsensä aivan pläkäksi. Voisin sanoa, että tämän jälkeen hieman hiljeni. Ensimmäinen lahti antoi kymmenkunta alamittaista haukea ja nämä tulivat heti kilpailun alkuun. Kahden tunnin ajan kiersimme aloituslahtea, jonka jälkeen vehkeet ylös ja siirtyminen seuraavaan laitaan.

vesi oli suhkot sameaa

Seuraava laita oli paljon pienempi ja lyhyempi, joten oli nopeasti tarkistettavissa. Tästä emme onnistuneet saamaan laisinkaan kalatapahtumia, joten seuraava siirtymä ja jälleen hieman pidempään laitaan kiinni. Hyvä lumpeikon reuna, mutta kalatapahtumat olivat harvassa. Mutta sitten keulafemmassa rätkähti. Ihmettelin, että mikä ihme siellä on kiinni, joten kala haaviin ja pienen naurunkohtauksen jälkeen totesimme kalan olevan kirjolohi. Emme siis onnistuneet ensimmäiseen neljään tuntiin ainuttakaan mittahaukea, mutta tälläisen jokibroilerin jollain ihmeen konstilla koukutimme veneeseen. Tämä sai koko veneen sekaisin, joten pian löysimme itsemme vetämässä syväraippaa kierrellen tasaisella pöydällä olevia pieniä pakkoja. Hetken päästä onneksi heräsimme tästä ja menimme jälleen kiertämään loppuja matalan paikkoja. Aivan loppuun päätimme siirtyä aloituspaikallemme ja huomasimme, että kyllä tällä alueella oli vieläkin haukea, vaikka keli oli mitä oli.

ei heleve...

Sanotaankoon siis, että nyt on ainakin pieni osa oppirahoista tähän kilpailuun maksettu. Kaksi JiiCee:tä poikki, vaappuja, bensaa, dieseliä... Mutta jossain vaiheessa tulemme ottamaan nämä moninkertaisina takaisin! Mutta onnittelut voittajille ja Häme-Cupissa pärjänneille.

Säippätreeni Niemiesvedellä

Kuha-Lordin jälkeen on hyvä lyödä hetkeksi aikaa kelkat sivuun ja terästellä raippakuntoa syksyn koitoksia varten. Tosin jouduimme jälleen lähtemään soutuveneellä Nestorin kanssa  Eli tätä mitä harva varmastikkaan tekee, eli kuudella vavalla soutupaatilla tuplien ja painojen kanssa etsimään rapeampaa haukea ja kuhaa Niemiesvedeltä.

Aloitimme vedon 3m vedestä ja pikkuhaukia tuntui iskevän tasaiseen tahtiin vaappuihimme. Etenimme eteenpäin kierrellen ja kaarrellen, mutta kalan koko ei tuntuvat kasvaan missään kohtaa järveä. Ensimmäisen matalikon reunamilta koukutimme pari kuhaa, mutta niidenkään koko ei päätä huimannut. Tämän jälkeen päätimme laskea vehkeet astetta syvempään eteen ja siirryimme vetämään n. 6m vesialuetta. Hetken aikaa jaksoimme täällä vetää, mutta kaikki tärpit harvenivat sen verran, että nostimme vehkeet tällä kertaa 4-5m veteen. Tällä vesialueella hauki oli samanlaista tökkiä kuin matalemmasta. Kolmeen tuntiin saimme 2-6m vesialueelta 17 haukea 2 kuhaa ja 2 ahventa. Nyt oli siis tehtävä seuraava ratkaiseva liike, eli tekemään sitä hommaa minkä osaamme parhaiten eli nokka kohti viidakkoa!

kivillä että romisi

Jotain meidän pitää keksiä tuohon syväraippomiseen, sillä matalasta onnistuimme saamaan paljon enemmän ja isompaa haukea kuin syvemmistä vesistä. Suurin hauki matalasta n. 3kg ja taas syvästä 1,5kg. Jallitimme myös pitkän aikaa erästä parempaa haukea matalasta sen käydessä vain haistelemassa meidän uistimiamme useaan otteeseen, mutta lopulta kalamiehiltä loppui hermo ja päätimme jättää sen rauhaan. Tosin tämä ei jää tähän koska tulen hakemaan tämän hauen jossain välissä sen ollessa entistä suurempi!

Loppuun loirimme vielä 4m aluetta laskupaikallemme asti ja syönti ei syvällä ollut muuttunut miksikään matalanvisiittimme aikana. Yhteensä koko päivän aikana saimme n. 40 haukea 6 ahventa ja 2 kuhaa, mutta "kisamittoja" ei meillä montaakaan ollut. Opettelemista on siis aivan käsittämätön määrä vielä..

Ps. Kannattaa käydä katsomassa http://www.kutufishing.fi/
On muutens pikkasen komeaa venettä ja vehjettä pojilla! Ja ovat taitaneet jotain kalojakin saada!

Pohjanmaa-Cup, Kuha-Lordi Kilpailu

Pojat olivat siis eilen käyneet treenimässä ja hieman kalaa löytäneetkin, joten tähän pääpäivään lähdettiin ihan hyvin mielin ja odotukset olivat, että pystyisimme parantamaan tällä hetkellä cupissa olevaa huonointa sijaa, joka on voimassa (21.) kunnolla, että pysyisimme kärkikahinoissa ja samalla pääsisimme Pohjanmaa-Cupin kautta SM-kilpailuihin ensi vuonna. Valitettavasti vain tämän kilpailun venemäärä jäi todella vähään vaikka keli oli kohtuullinen, mutta kenties alkanut metsästyskausi verotti venemäärää.

Lähdimme vetämään kahdeksan vettä ja aloituspaikkamme oli poikien eilen löytämä kuhapaikka, mistä kalaa oli tullut selvästi eniten nähden muuhun järveen. Emme kerinneet saamaan lähellekkään kaikkia vapoja vetoon, kun ensimmäinen lähti jo laukaisijasta, mutta valitettavasti reippaasti alamittainen kuha tuli veneeseen. Uistelimme tätä pitkää linjaa, mutta nyt olivat vain kalat jostain syystä hävinneet alueelta, joten kilpailun alku tuntui todella nihkeältä. Uistelimme kohtaan mistä oli eilen loppunut kalan tuleminen ja tämän jälkeen lähdimme vielä palaamaan samaa linjaa toivoen, että jospa vielä tästä löytyisi mittakalaa. Uistelimme aloituskohtaan asti ja tämä jälkeen päätimme lähteä ylittämään selkää, mutta tämän keskeytti ensimmäinen mittakuha! Peli oli siis auki kahden tunnin kohdalla. Tästä kohtaa uusi lenkki, mutta tyhjää. Jatkoimme lipumista kohti seuraavaa paikkaa.

Nestori kampeaa

Seuraava paikka oli selvästi enemmän haukipainotteinen, sillä eilen pojat koukuttivat jos jonkinmoisia mörköjä kyytiin. Tämäkin linja tosin vaikutti paljon hiljaisemmalta kuin eilen. Tältä pitkältä linjalta onnistuimme tosin saamaan ensimmäiset mittahaukemme. Tätä aluetta hieroimme kunnes se oli täysin kierretty ja tämän jälkeen oli aika tehdä peliliikkeitä, joten vehkeet ylös ja takaisin aloituspaikkaan hieromaan ja toivomaan, että saisimme tältä alueelta kaivettua vielä pari mittakuhaa. Eli vene kovaa kyytiä liitoon ja kelluttelemaan aloituspaikkaan.

Nyt päätimme, että vetäisimme aivan riskillä ja vetäisimme päin pakkoja ja tekisimme viimeisen kaksi tuntia aivan kaikkemme, että onnsituisimme edes jollain keinolla saamaan muutaman mittakalan lisää. Jo ensimmäinen veto täysin päin pakkaa tuotti tulosta yllättävänkin hyvin, sillä kyytiin haavittiin mittakuha ja kerroinhauki! Pisteitä siis ropisi reippaasti, joten eikun mylläämään tätä pakkaa. Muutama lenkki tässä, mutta tuloksetta. Laajensimme aluetta ja saimme vielä pari mittahaukea kyytiin ennen loppua. Punnitukseen viemisiksi meillä oli siis 6 haukea ja 3 kuhaa, joten tiesimme olleemme aivan hakoteillä koko kilpailun ajan.

femman gädda

Ja puntarilla todellakin selvisi, että kujalla oltiin. Hauenmötkäleet olivat Pohjoistuulella ruokailutuulella ja parilla venekunnalla haukea olikin hirveät säkit ja tähän lisättynä muutama mittakuha niin kärkisijat alkoivat selvitä. Kaikkien "yllätykseksi" Lehtimäen nouseva voima Rajalan Jukka miehistöineen löi puntarille 8kg kuhaa yhdistettynä jonkinmoiseen haukisäkkiin nosti heidät voittoon, vaikka pisteytykselliseti eniten kalaa saalistikin Mäenpään venekunta. Oma sijoituksemme oli 15. Sijoituksemme Pohjanmaa-Cupissa on tämän kilpailun jälkeen 6. Nyt alkaa siis samalla myös OPM-pisteiden metsästys, sillä emme voi laskea minkäänlaista painoarvoa Pohjanmaa-Cupin viimeiselle osakilpailulle, joka käydään Patanan Tekojärvellä ja on samalla kolmen suurimman hauen kilpailu. Jännäksi jää pääsymme ensi vuoden SM-karkeloihin!

Syväsäippätreeni Peränne-järvellä

Kerran matalassa raippailu alkaa edes jollain lailla sujumaan, niin on aika ottaa seuraavaksi harjoittelun kohteeksi sama touhu, mutta astetta syvemmällä. Tosin Tero joutui illasta jigittelemään, joten lähdimme harjoittelemaan tätä soutuveneellä Nestorin kanssa. Toteutimme pyynnin kuudella vavalla ja aloitimme uistelemalla 2-3m vesialuetta. Pitkiin 5m vapoihin laitoimme ainoastaan sinkut, mutta kolmosiin ja kakkosiin asensimme tuplat.

Täsmäpyyntiä soutupaatilla

Emme kerinneet edes saamaan, joka vapaa veteen asti, kun ensimmäinen kala taivutti jo vapaa. Kuha n. 37cm käytettiin veneessä. Harmiksi vain tämän jälkeen hiljeni toden teolla. Selällä olleet neljä matalikkoa eivät antaneet yhtään enempää kaloja, joten siirryimme seuraavaksi rannan penkkaan, jossa syvyyskäyrät tekivät rajuja mutkia. Täältäkään ei kaloja enempää noussut, joten seuraavaksi tiputimme uistimet pari metriä syvemmäs. Ensimmäinen penkanreuna ja heti vavat taipuivat. Hauki löytyikin tästä syvyysvyöhykkeestä  ja onnistuimme myös saamaan yhden komean 47cm kuhankin, joka päätyi fileeksi. Huomasimme myös, että ei kalaa, joka alueella ollut tässä vesimassassa vaan hauetkin olivat tarkkoja minkälaisessa penkassa oleskelivat.

avauskala

Kuha 47cm

Neljän tunnin aikana käytimme veneessä siis kaksi kuhaa kaksi ahventa ja hieman yli 10 haukea ja tämän jälkeen päätimme, että käymme kopaisemassa pienen matalan reunan. Tämä reuna antoikin tunnissa 15 haukea, joten paljon on vielä opittavaa syväraippimisessa. Tosin kalojen koko ei päätä huimannut missään syvyysvyöhykkeessä ja monesti vauraampi kala asustaakin syvemmissä vesissä, joten tätä touhua tullaan tarvitsemaan ja harjoittelemaan vielä rutkasti tulevaisuudessa.

Terhin Hakureissu

Nyt kun soutu-cupit on soudeltu niin Eerolta liikeni ylimääräinen traileri Terhin hakureissua varten joten kävimme Teron kanssa hakemassa "typykän" pois Karilaiselta mätänemästä. Paikalle oli tilattu oikein lehdistökin, joten ennen veneen luovutusta ohjelmassa oli haastattelua ja pönötystä veneen vieressä, salamavalojen loisteessa:-) Olo oli kuin Cannesin filmifestivaaleilla, vain punainen matto ja juhlapuku puuttui. Laitettiin muuten heti vene myyntiin, että Eero pystyy maksamaan osan peliveloistaan pois ( vitsi ). Jos jotakuta kiinnostaa nuorekas, sulavalinjainen ja pieniperäinen Terhi niin Torista ja Nettiveneestä löytyy...
-Kippari

 Karilainen OY:n Miikka Karilainen luovuttaa IV Keskisen Kello-uistelun pääpalkinnon viralliseen valtiomiesmäiseen kättelytyyliin:-)

Häme-Cup, Arska-Uistelu Kilpailu

Tänään kisattiin Virroilla Häme-Cupin toisista viimeinen osakilpailu ja tähän osakilpailuun olimme treenanneet siis kaksi päivää. Osasyy panostukseen oli viime vuotinen ketutus, sillä onnistuimme ryssimään erittäin hyvin alkaneen kilpailun aivan täysin, sillä järvituntemus petti ja koko kilpailun loppupuolisko meni täysin ajelemiseksi. Tällä kertaa päätimme, ettei näin tapahdu. Kelikin oli näin kilpailupäivänä selvästi parempi kuin viime vuonna ja kuin kummassakaan treenissä, sillä pieni tuuolenvire rikkoi pinnan ja sadetta oli ilmassa. Kilpailu käytiin 11-17 välisenä aikana ja näin lyhyen kilpailun takia kalan päällä piti pysyä pärjätäkseen koko ajan.

Kipparikokous

Aloituspaikaksi oli valikoitunut treeneissä eniten kalaa antanut alue ja tällä alueella oli selvästi laajimmalla alueella kalaa eikä vain yksittäisessä pusikon reunassa saalistavia haukia. Treenien perusteella tulimme myös siihen tulokseen, että pysymme koko päivän matalassa, sillä emme onnistuneet perjantain treenissä nostamaan ainuttakaan mittakalaa syvemmästä vedestä. Toki tiedossa oli, että syvemmässä vedessä hauki on selvästi paljon vauraampaa, mutta emme antaneet sen häiritä vaan päätimme, että nostamme matalasta tarpeeksi silppua. Matalassa ei myöskään ruuhkaa liiemmin ollut, sillä ilmeisesti ei Hämeen kilpailuissa monikaan vene vedä aivan matalia ja myöskin avauspaikan alue oli muista veneistä tyhjä, lukuunottamatta paria venettä, jotka seilailivat selemmällä.

Kello löi 11 ja kalusto oli lyönnissä nopeasti, eikä aikaa kerinnyt kulua montaakaan minuuttia, kun ensimmäinen mittahauki löysi tiensä iglooseen. Kilpailu sai siis unelma-alun. Tästä hetki niin onnistuimme kartuttamaan kalasaalistamme mitta-ahvenella. Etenimme tätä laajaa aluetta ja huomasimme kohdan mihin tuuli osui harvinaisen hyvin ja koukkasimme tästä, joka osoittautui kannattavaksi liikkeeksi, sillä osuimme pienimuotoiseen haukipesään ja igloossa majailevat kalat saivat lisää kavereita kyytiin. Matka jatkui eilistä hotspottia kohti ja täytyy sanoa, että kerrankin paikat edes vähän pitivät, sillä täältä nostimme jälleen pari mittahaukea veneeseen. Kilpailua oli kulunut pari tuntia ja igloossa oli 7 tai 8 mittahaukea ja yksi ahven. Olimme siis omasta mielestämme hyvässä vauhdissa.

Eilisen Hotspot paikan jälkeen kävimme kiertämässä hieman ulompana olleet pikkusaaret joihin tuuli osui myös hyvin. Täältä nostimme pari reipasta mitta-ahventa kyytiin, mutta koska kalan tulo alkoi tältä ykköspaikalta hiipuvan oli aika tehdä peliliikkeitä eli vene plaaniin ja paikkaan numero kaksi, joka oli myös eilisen paikkoja. Tämä oli selvästi pienempi paikka, mutta vakuutti eilen parilla mittahauella. Valitettavasti tällä kertaa alue oli hiljaisempi, emmekä onnistuneet nostamaan tästä kuin yhden mittahauen, joten oli aika jälleen lähteä uudelle alueelle. Tämä kolmas paikka oli sunnuntain paikkoja, eikä myöskään kooltaan ollut iso, eli näki nopeasti onko kala halukas ottamaan. Tältä alueelta kyytiin yksi hauki ja yksi ahven. Nyt siis matkan oli jatkuttava, sillä jauhamaan ei näin alkuun ollut aikaa jäädä. Eikä tämä seuraavakaan paikka kooltaan päätä huimannut, eikä myöskään kalantulolla, sillä jouduimme lähtemään tästä saamatta ainuttakaan mittakalaa. Nyt päätimme ottaa suunnaksi aloituspaikan, jossa ajattelimme viipyä viimeiset 1,5h.

Tilanteesta teki erityisen haasteellisen se, että kaikki paikat oli vedetty jo ja vielä kun keltainen möllykkä taivaalla alkoi porottamaan ja tuulikin lähti kauas pois sateiden mukana niin ei tämä ainakaan parantanut kalan ottia matalassa. Eli viimeiset 1,5h pyörimme ristiin rastiin tätä aloitusaluetta saadeen yhden mittahauen ja yhden mitta-ahvenen. Puntarille viemisiksi meillä oli yhteensä 14 haukea ja 6 ahventa. Tämä oli ennalta suunniteltua, jopa hieman paremmin, mutta valitettavaa vain oli haukien koko.

Punnitusjono

Hämmästyttävän isoja appuroita

Lopulliseksi tulokseksi jäi 13 haukea ja 6 ahventa, sillä yksi haukemme oli millin liian lyhyt. Hauet painoivat rapeat 12kg ja ahvenet 3kg. Pisteitä näillä irtosi 21 740 ja sijoitus 5. eli saimme olla hyvinkin tyytyväisiä tulokseen. Veneitä oli tosin harmillisesti ainoastaan 87.