Pohjanmaa-Cup, Evijärvi kilpailu

Kisapäivä oli aurinkoinen, lämmin ja lähes täysin tyyni joten vieno aavistus oli että ahven olisi purullaan ja hauki ei niinkään. Eilisen treenin perusteella oli siis selvää, että keskittyisimme hauen osalta viikontakaisiin treenitäppeihin sekä kahteen perjantain treeneissä löydettyyn ahventäppiin. Yhteensä läpikoluttavia paikkoja oli seitsemän ja vakaan suunnitelman mukaan meillä oli tarkoitus luukuttaa täppien välit vauhdikkaasti plaanissa, kuitenkin tiedostaen se tosiasia että jokainen täppi saattaa olla se viimeinen täppi ennen moottorin alakerran iskeytymistä jonkun merkkaamattoman siirtolohkareen kylkeen. 

Siirtymistä mestoille

Ensimmäinen täppi oli isohko alue, mistä kepitimme treeneissä viisi mittakalaa. Heti kisan alkuun saimme noin vartissa kolme mittahaukea kyytiin ja se määrä oli juuri suunnitelmiemme mukainen, koska tavoitteenamme oli saada 3 haukea tuntiin eli 18 mittahaukea koko kisan aikana. Paikka hiljeni varsin pian ja siirryimme vauhdilla paikkaan kaksi. Paikka oli kapea salmi, mistä saimme ”Hokkas”-treeneissä yhden nätin mittakalan, alueella oli myös hyviä pyörähdyksiä. Kakkonen ei ollut tällä kertaa ykkönen, koska saaliiksi saimme pelkästään kilokaupalla heinää. Veneeseen nousseella heinämäärällä olisi hevonen pysynyt viikon ruuissa ja eikun pirua kyytiä paikkaan kolme joka oli virtaava kapeikko josta olemme perinteisesti aina kepittäneet hyvin kalaa. Nyt saimme paikasta yhden mittahauen ja tavoitteemme alkoi pikku hiljaa tarkentua alaspäin ja viimeistään soitto tutulle ahvenenvetäjälle vahvisti sen että ahven oli hurjalla purulla ja soitto joukkuetovereille vahvisti sen tosiasian että hauki ei syö yhtään ja sitten päätettiin että seuraavan, eli täppi neljän jälkeen mennään järven toiseen päähän vetämään ahventa.

 No täppi neljä petti täysin ja sitten piiiiitkä siirtymä paikkaan viisi, eli laajalle karikkoalueelle mistä saatiin useampi mitta-ahven eilen. Paikkaan ehjänä päästyämme, ihme kyllä sinänsä sekin ( plotteri sanoi moro ) alkoi varsinainen jännitysnäytelmä kun pääsimme näkemään valtavien, arviolta 600g – 1000g ahventen pinta-ajon ja vaivihkaa taka vasemmalta pääsimme kutosella parven päälle. Olin jo mielikuvissani haavitsemassa kilon kölliä kun päiväunelmointini keskeytti voimakas törmäys paikalliseen siirtolohkareeseen ja valtavan rominan saattelemana parvi hävisi kuin kusi lumeen. Saimme alueelta viitisen pienempää ahventa ja yhden mökkiläisen toivotuksen painua v......:-) Tästä otimmekin onkeemme ja otimme noin kymmenen kilometrin siirtymän paikkaan kuusi, josta saimme treeneissä kolme tosi nättiä ahventa. Paikkaan päästyämme huomasimme paikan olevan myllätty, saimme alueelta ainoastaan yhden mitta-ahvenen.

 Noin tunti ennen kilpailun loppua alkoi tuuli ja vesisade joten arvelimme sen aktivoivan hauen purua. Siirryimme takaisin aloituspaikkaan ja siirto oli sinänsä kannattava että saimme paikasta loppumetreillä kaksi haukea ja yhden ahvenen. Sitten siirtymä punnituspaikalle ja arvelimme että oma pussimme ei tänään kyllä riitä yhtään mihinkään ja niinhän siinä kävi. Punnitusjonossa oli toinen toistaan suurempia ahvenpusseja kuin pilkkikisoissa konsanaan, vain kairat puuttuivat:-) Kilpailun voitti käsittämättömällä 8.350kg ahvenpusssilla ( ahvenen kerroin 5 ja alamitta 20cm ) Pohjon legendaariset veljekset Palomäen Tomin kipparoimana. Veljekset dominoivat aikoinaan Pohjanmaa-cuppia monta vuotta, eipä näytä olevan taidot mihinkään kadonneet. Voitto oli veljeksille siinäkin mielessä ”maukas” kun tämä Evijärvi-uistelu taisi olla ainoa kisa, jota he eivät ole aikaisemmin voittaneet, vilpittömät onnittelut tästä.  Harjun Tonin venekunta jatkoi menestystään cupin kärkipaikalla ollen kakkonen ja heillä oli luonnollisesti kerroinkaloja kaksi ja kolmannen he olivat ihan vaan huvikseen karkuuttaneet:-) vitsi, vitsi...Oma sijoituksemme oli ventti eli reisille meni, pinnoja 21745. No jotain positiivistakin tapahtui, eli voitimme joukkuekisan ja lisäksi saimme tutustua illanvieton yhteydessä erääseen aloittelevan venekunnan miehistöön. 

Klopit tuntui sen verran innokkailta että lupauduimme pienimuotoiseen yhteistyöhön ja yksi miehistön jäsenistä tunnusti seuranneensa blogiamme hyvinkin tiiviisti ja jopa hankkineensa kirjoittamamme ( vastuu on kuulijalla ) perusteella samoja uistelukamoja kuin itsellämme on. Luulen että venekunnasta kuullaan vielä tulevaisuudessa jo siksikin että yhdellä venekunnan jäsenellä on kilpailuviettiä vaikka muille jakaa ja hänet tunnetaankin ralli/sprintti/youtube piireissä nimellä ”INSANE” ja sitähän tuo mies on, katsokaa vaikka:-)  www.youtube.com/watch?v=8cW_5TMjOno sekä www.youtube.com/watch?v=D7oVy-kbhdY 
-Varakippari