OP-Pohjola cup II, Seinäjoki Kyrkösjärvi 13.6

Kauramoottori-cupin toinen osakilpailu soutu-uisteltiin viime vuoden SM-areenalla varsin hirvittävässä myräkässä. Yleensä allekirjoittanut hoitaa soututouhut lievästä eteläeurooppalaisesta temperamentistani johtuen, mutta tässä kelissä sovimme Karin kanssa että vaihtelisimme soutuvuoroja tarpeen mukaan. Päätimme suunnata viimevuoden SM-täpeillemme, koska alue oli ainoa suojaisempi kohta järvessä. Ainoat ongelmat ennen kuhien ruumentamista olivat ainoastaan  että a) jaksammeko soutaa täpeille kauhu-kelissä ja b) pysyykö Päivän pinnalla lähes metrin mainingissa. Vastaus kumpaankin kysymykseen oli kyllä ja lähes tunnin luovimisen jälkeen pääsimme kohteeseen,

Veneet valmiina uhmaamaan tuulta!

Olimme saaneet järven selkää ylittäessämme pari mittakuhaa ja pienen hauen puikkarin, mutta keli oli tosiaan niin raju että selkä vaan piti ylittää kieli keskellä suuta. Alueella on jokusia piilopakkoja ( mitä lie veden alle jääneiden talojen kivijalkoja ), mistä viime vuonna saimme jokusia kuhia. pakkojen löytämiseen meni vaan aikaa, koska kaikenlaisen elektroniikan käyttö on cupissa kielletty. Pakkoja alkoi löytymään ”karikko”-kaikuluotaimella ja  mitta-kuhiakin nousi veneeseen muutama alamittaisten lomassa. Tässä vaiheessa soittelin Eeron ja Teron veneeseen ja poijat kertoivat saaneensa matalasta reilun kolmosen kuhan ja vitosen hauen ja kun pienempiäkin mittakuhia oli veneeseen noussut niin poikien kisa vaikutti varsin valoisalta. No päätimme kuitenkin vetää Karin kanssa omaa kisaa ja pyörimme sitkeästi alueella joka kuitenkin hiljeni. 

Sitten päähämme iski kuningas ajatus. Suojassa kun vedimme niin oletimme että tuuli oli jo tyyntynyt ja lähdimme noin kilometrin päähän selälle, josta saimme aluksi pari mittakuhaa. Myötätuulessa paikka saavutettiin varsin nopeasti ja väliltä saimme yhden hyvän kuhan lisää. No tuulihan ei ollutkaan tyyntynyt ja kun kalaa ei  kuulunut niin ei kun takaisin tyynempään, mutta tällä reissulla menikin lähes tunti kun kummankin kädet olivat niin hapoilla että kipeää teki. Aikaa oli vielä tunti jäljellä ja repussa oli siis 5 mittakuhaa ja siinä vaiheessa Eeron ja Teron veneestä tuli ilmoitus että igloo oli jo täynnä kuhaa ja veneen pohjallakin oli jo pronssikylkiä sätkimässä. Ilmoitus nyt ei juurikaan meitä hetkauttanut vaan päätimme vaan jatkaa omaa tekemistämme ja löysimmekin erään alueen missä oli pienen pieni risu näkyvillä kaukana rannasta ja siitä tikun vierestä saimme pienessä ajassa kolme komeaa kuhaa kyytiin muiden alueella olevien venekuntien nenän edestä:-) 

Jouduin haavitsemaan viimeisen kuhan mittakuha haavissa, harmi kun action-kamerasta loppui akku juuri ennen operaatiota:-) Loppusiirtymällä saimme vielä yhden reilu kilon kalan ja igloossa oli nyt 10 komeaa köllikuhaa. Arvelimme, että kalat riittävät tänään kakkostilaan ja kun pääsimme rantaan ja punnitukseen niin Eeroa ja Teroa ei näkynyt missään, mitä hittoa? Poijaat olivat tehneet meille pienen jäynän ja puheneet täyttä paskaa kalamäärästään, hienoja kloppeja kerta kaikkiaan:-) Lieneekö Eeron pään sekoittanut hänen pikku hiljaa ongelmaksi muodostunut riippuvuutensa Tinder-nimiseen treffipalveluun, Eero apua kyllä löytyy:-). No poikien sadut tiesivät meille hyvää, voitimme kilpailun ylivoimaisesti ja cupissa nousimme kärkeen. Todellisuudessa poijaat olivat saaneet viimeisellä minuutilla yhden kuhan, joka oli kisan isoin kala ja sen turvin poijat nousivat kisassa neljänneksi ja kun isosta kalasta saa 3-lisäpistettä niin tasapisteillähän tässä mentiin. Veikkaan että poikien munkkikala oli tällevuodelle tässä:-) Heti aamutuimaan onkin sitten vuoro vaihtaa paatti isompaan ja suunnata auton nokka kohti Lappajärveä, missä on Pohjanmaa-cupin III osakilpailu. Kilpailun ajaksi on luvattu erittäin kovaa pohjoistuulta ja saa nähdä montako hyökyaaltoa Fasteriin tirvahtaa...  

TULOKSET

- Varakippari