maanantai 9. syyskuuta 2013

Buster-Uistelu

Eilen kisailtiin siis perinteinen Buster-Uistelu, mutta tällä kertaa järvenä ei ollut Ähtärinjärvi kuten yleensä, vaan Perännejärvi, jossa käytiin kaksi viikkoa sitten myös Peränne-uistelu. Ja Peränne-uistelun perusteella valitsimme myös paikkamme Busteriin, sillä saimme Peränne-uistelussa hyvänkokoista (55cm+) haukea yllättävänkin paljon matalasta.

Kilpailuaamuna keli oli yhtä utuinen kuin Kuortanejärven treenipäivänä ja eteensä ei nähnyt edes kymmentä metriä. Keli oli tyyni ja loppupäiväksi oli luvattu auringonpaistetta täysin siniseltä taivaalta, joten oli odotettavissa vaikeaa päivää matalaan. Uisteluun saapui yhteensä n. 15 venettä, joista ylivoimaisesti suurin osa lähti matkaan kelkoilla ja luottomme matalapaikkaoihin vain kasvoi, sillä nyt ei ollut montaakaan venettä jakamassa kaloja samoissa paikoissa meidän kanssamme.

Aloitimme kilpailun paikasta, josta saimme selvästi eniten kalaa Peränne-uistelussa, mutta tämä paikka petti täysin antaen vain 2 mitta-ahventa ja yhden mittahauen. Tämän jälkeen paikkaan numero kaksi josta kepitimme yhteensä viisi tai kuusi hyvänkokoista haukea ja alkoi tilanne pikkuhiljaa näyttää ihan hyvältä. Tämänä jälkeen paikka numero kolme ja sieltä vielä yksi mittahauki kyytiin. Kahden tunnin uistelun jälkeen meillä oli siis 6-7 mittahaukea ja 2 mitta-ahventa. Olimme siis aivan hyvässä vauhdissa.

Seuraavaksi paikkaan numero neljä. Tyhjää... Paikka numero viisi ja tyhjää. Alkoi pieni tuskan hiki jo tulla kasvoille. Tämän jälkeen painot esille ja syvälle raippomaan. Kävimme kaksi paikkaa, missä uskoimme, että olisi mahdollisuudet saaada painoraipoilla kaloja Peränteeltä lävitse ja nämäkin molemmat olivat täysin tyhjiä.

Tämän jälkeen aloimme paikata alueita, mutta täysin turhaan. Saimme uudelta alueelta vielä yhden mittahauen ja loppuajan vedimmekin täysin tyhjää matalassa. Kahteen tuntiin siis n. 8 mittahaukea ja 2 mitta-ahventa ja viimeiseen neljään tuntiin ainoastaan yksi mittahauki. Tiesimme tosin, että jos meillä on vaikeaa saada tuolta järveltä kalaa niin ei se tule olemaan helppoa muillakaan.

Lopputuloksemme oli 12 800p ja tällä lohkesi Buster-uistelun kakkossija. Voittajaksi uistelivat Virolainen Asko, Humalamäki Pasi ja Loikas markku, eli ykkös- ja kakkostilat menivät Lohikas-vaappujen miehille. Kala oli siis toden totta erittäin tiukassa ja parilla mittahauella olisi voinut nostaa itsensä voittoon, sillä Virolaisen venekunnalla oli pisteitä n. 17 000.

Ensi viikonloppuna kisaillaan sitten joko Kuortaneen Kaarankajärvellä soutu-uistelukilpailussa tai sitten Virroilla Terassiuistelussa, jossa pyydetään sitä isoa. Valitettavaa, että näitä hyviä kisoja on samana päivänä näinkin lyhyen matkan välein.


perjantai 6. syyskuuta 2013

Yhteenveto kaudesta 2013 (Eero)

Kausi 2013 oli minulle siis toinen täysi kausi Pohjanmaa-Cuppia ja samalla toinen kausi Pasin kanssa yhdessä. Tosin tänä vuonna Tero tuli veneineen uistelemaan meidän kanssamme ja tämän jälkeen alkoi tapahtua ihmeitä. Sijalta 11. sijalle 2. kaudessa. Emme treenanneet enempää mutta kenties panostimme hieman enemmän tähän lajiin. Ja minun ja Teron noin kymmenen vuoden mittainen kalastushistoria yhdessä saattoivat olla näitä tekijöitä jotka siivittivät meidät hyville sijoille. Ja yksi syy voi olla myös se, että Pasia saatiin rauhoiteltua monessa eri kisassa.

Ensimmäinen kilpailu oli siis Alajärvellä, jossa taktiikkamme oli selvä, haukea matalasta. Löysimme pienen alueen treeneissä jossa oli kalaa ja päätimme, että pyörimme tätä aluetta koko päivän. Tulos riitti sijalle kuusi. Yksi kerroinhauen karkuutus, herpaantumisia ei tarpeeksi keskittymistä. Ensi vuoteen on hyvä lähteä parantamaan sijoitusta.

Toinen kilpailu käytiin Evijärvellä ja päätimme pysyä mielestäni ainoassa oikeassa uistelumuodossa eli pitkävapapyynnissä matalasta. Treenissä löysimme muutamia paikkoja ja päätimme kiertää nämä kilpailussa. Täältä nousi myös vuoden isoin treenihauki 9,6kg. Kilpailussa teimme paljonkin virheitä. Väärä paikkojen ajojärjestys, liikaa tyhjien alueiden uistelua ja liian vähäinen treeni näinkin isolle järvelle. Tulos riitti silti sijoitukseen seitsemän, mutta tämäkin kiitos 7,9kg kerroinhauen jonka saimme treenaamattomalta alueelta. Sijoituksen on pakko parantua ja roimasti ensi vuonna!

Kolmantena oli vuorossa Lappajärvi, Vimpeli. Kenties vaikeimpia kilpailuja Pohjanmaa-cupissa meille. Täällä meillä kävi yksinkertaisesti helvetin hyvä tuuri, että sijoituimme kympin sakkiin sijalle yhdeksän. Yritimme treeniä Teron kanssa, mutta yli 10m/s puhaltava tuuli suoraan Lappajärven seljän yli teki tehtävänsä, eikä Pasinkaan veneellä kalastamisesta tullut mitään, sillä myötätuuleen vauhti oli 6km/h! Kilpailupäivänä ei onneksi tuullut lähellekkään yhtä paljon kuin treenissä ja päätimme mennä uistelemaan aluetta, josta minä ja Tero löysimme lämpimämpää vettä. Se kannatti. Tännekkin siis treeniä treeniä ja kenties pitää hyödyntää myös osaamistamme matalavedossa!

Neljäs ja mielestäni inhoittavin kilpailu Pohjanmaa-Cupissa on Lohikuninkuus Lappajärvellä. Tänne minä tai Tero emme kerinneet treenimään vaan Pasi joutui yksin treenaamaan. Kala ei ollut yhtään purulla treenissä, joten kilpailusta ei ollut odotettavissa mitään erikoista. Ensimmäiset kaksi tuntia olimme täysin pelipaikoilla, mutta sitten lähdimme seilaamaan kuin valtamerilaiva kohti ulappaa ja tämän jälkeen tietää, että kilpailu oli tässä kiitos hei. Sijoitus 22. En osaa sanoa tästä mitään, sillä niin vaikea kisa kuhan kertoimen ollessa 3 ja lohikalojen 20. Mutta treenillähän tästä selviää.

Viidennet kisat Patanan Tekojärvellä ja tämä on niitä paikkoja jotka sopivat meille kuin Lohikas-vaappu kuhan suuhun! Päivän treeni riitti sillä Ensimmäinen Pohjanmaa-cupin voitto oli tämän jälkeen hanskassa. Tosin liian tiukalla erolla! Ensi vuonna tarkempi treeni ja murskavoitto muihin nähden!

Toisvesi seuraavana eli kuudentena. Tero ja Pasi olivat treenanneet lomillaan muutaman päivän ja itse kävin vielä kisaa edeltävänä päivänä illasta Teron kanssa. Kalaa ei tullut treenissä eikä myöskään kilpailussa. Ja vielä vähemmän kilpailussa sillä 0 mittakalaa puntarille. Täällä teimme saman virheen kuin Lohikunkussa eli lähdimme pois pelipaikoilta. Yksi 10kg+ hauen karkuutus sekoitti päät. Eli jokaiseen kilpailuun ensi vuonna mukaan igloollinen jäitä jotka kaadetaan niskaan tarpeen vaatiessa!

Seitsemäs kisa Kuortaneella jonne treenasimme kaksi päivää ja viimeisenä päivänä selvisi, että menisimme matalaan. Kala oli erittäin huonolla syönnillä sinilevän ansiosta. Ja jälleen jotain tapahtui. Pari karkuutusta ja BADUM! Pian olimme vetämässä syvällä. Treeneissä n. 10h syvällä vetoa ja yksi tasan 45cm kuha. Onneksi heräsimme koomasta ja takaisin matalaan josta pari mittahaukea kyytiin vielä. Jo kolmas kilpailu jossa karkuutukset sekoittivat pään. Tässä lienee suurin parantamisen kohteemme ensi kaudeksi. Pitää vain pysyä niin tiukasti kiinni siinä mitä tekee!

Kahdeksas ja viimeinen kilpailu Lappajärvellä. Kuha-Lordin ei ajattelisi myöskään sopivan meille, mutta todistimme tällä kertaa, että kyllä se kuhan vetokin hallitaan jos vain pää pitää. Ja tällä kertaa se piti! Myös treenaaminen onnistui hyvin ja treenasimmekin kahdella veneellä onnistuneesti. Toinen vetää tyhjää ja toinen löytää paikat! Näin se menee! Kuha-Lordin kolmostila oli mielestäni huippusijoitus ja täällä ratkesi myös meille Cupin kakkosija. Pysyimme pelipaikoilla ja jaksoimme jauhaa. Tästä palkintona hyvä kalapussi.

Voisi siis sanoa, että rauhallisuutta lisää rutkasti. Lisää treeniä tietyille järville, mutta yhteistyö veneessä oli mielestäni erinomaista. Sijoitukset 1. 3. 6. 7. 9. Jokainen siis kympin sakkiin laskettavista kisoista. Tästä on pitkä matka Rajalan venekunnan sijoituksiin 1. 1. 1. 1. 2. Nämä muistuttavat lähinnä Teron ja minun soutu-uistelukilpailujen tuloksia. Olen täysin luottavainen siihen, että ensi vuonna lähdemme haastamaan Rajalaa tosissamme ja kenties löydämmekin itsemme näiltä sijoilta.

Hyvä kausi ja tästä on hyvä jatkaa kohti ensi vuotta. Tai eihän se kausi ole vielä päättynyt, sillä onhan kilpailuja syksyn mittaan vielä tulossa. Ja kaikki aika järvellä on plussaa ja hyvää treeniä. Olisi hyvä jos "vapaapäivinä" kävisimme muidenkin Cuppien kilpailussa sillä kilpailut ovat parasta harjoitusta, sillä niissä kaikkien on yritettävä täysillä. Eli Häme-Cup, PKS-Cup, Keski-Suomi-Cup... Tulemme kenties näkymään joissain näiden cuppien kilpailuissa!

ps. Lisään vielä kuvia ja videoita tästä kaudesta näin syksyn mittaan!

- Eero

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Kilpailu: Kuha-Lordi Lappajärvi

Kilpailun ennakkofiilis oli hyvä, koska taisi olla ensimmäinen kerta kun keksin treeneissä miten ja millaisista paikoista Lappajärvestä saa kuhaa. Lisäksi Eerolla ja Terolla oli pakillinen Hauki-Lohikkaita, joidenka värit osuivat kohdilleen. Komensin vielä Eeron aamutuimaan vaihtamaan Lohikkaisiin Gamagatsun huipputerävät takakoukut, että mahdollisia kaloja ei ainakaan tylsien koukkujen takia karkuutettaisi.

Terolla oli myös pakillinen Noukkalan Mikan tekemiä uivia vaappuja ja tiedossa oli, että nämä NOU-Kalat pelaa Lappajärvellä kuin junan vessa. Kilpailuun starttasimme muiden perässä ja yllättäen, Kauhavan poijaat
tekivät saman peliliikkeen. Arvasin, että olimme löytäneet treeneissä saman alueen ja totesinkin Eerolle, että nyt päästään ottamaan miehistä mittaa:-) Kauhavalaiset tekivät siirtymäajalla jos jonkinlaisia kiemuroita ja kisan alkaessa Doradon avaruuskuomu-pleksikeulahan se sieltä niemen takaa lipui "tappituntumalle". Katsoin kellosta, että koko kaluston ( 10 vapaa ja 20 uistinta ) pyyntikuntoon laittamiseen meni tasan seitsemän minuuttia ja se on meiltä "säippä" orientuneilta puskarunkkareilta suhteellisen vikkelä suoritus. Lähdimme ajelemaan kohti "täppiä", josta treeneissä pamahti triplat ja iloksemme huomasimme, että muut veneet lähtivät uistelemaan toiseen suuntaan kuin me.

Ensimmäinen tunti oli vaikeaa ja "pisteeltä" ei tullut kuin jokunen alamittainen kuha, haukia kuitenkin alkoi paukkumaan tasaiseen tahtiin ja parin tunnin uistelun jälkeen repussa oli kolme mittakuhaa ja noin kymppi haukia. Kauhavalaiset tulivat omalta kierrokseltaan kuuloetäisyydelle ja sitten veneestä kuului hirveä meteli ja heti sen perään tuli soitto, kolmosen kuha kyytissä. No sehän sitten vaikutti meihin siten, että oli enemmän kuin hilkulla, että koko hommamme oli taas mennä lamaantumisen puolelle, mutta päätimme kuitenkin sitkeästi hinkata omaa linjaamme ja se todellakin kannatti. Ei mennyt aikaakaan kun treeni "täppi" alkoi antamaan kalaa. Lyhyessä ajassa saatiin Hauki-Lohikkaalla kelkoista melkein kolmosen kuha ja pari muuta mittaa lisäksi.

Igloon tilanne kisan puolessa välissä


Iso kuha irtosi heti haavissa mutta uistin ei. Lyhyen hämmästelyn jälkeen totesimme, että lukko oli jäänyt perukkeesta auki, kerrankin munkit kohdilleen meidän suuntaan:-) Takilalla saimme samaiselta pisteeltä kolme mittaa kuhaa NOU-Kalalla ( kiitokset vaan Noukkalan veneeseen värivinkistä:-)) ja igloossa sätkytteli jo yhdeksän mittakuhaa.  Sitten keli tyyntyi täysin ja kuha sulki kitansa. Pyörimme sitkeästi pientä rinkiä ja samassa lähti kuin Annikki Tähti kaksi siimaa laukurista liikkeelle. Samassa ilmaan hyppäsi hyvä hauki ja arvelimme sen olevan kerroinkala. Pikku hiljaa saimme kalan veneen taakse ja onnistuneen haavitsemisen jälkeen kyytissä oli päivän ensimmäinen kerroin hauki. Toinen hauki oli noin kolmosen luokkaa. Paikka hiljeni
täysin ja oli seuraavan peliliikkeen vuoro. Aikaa oli jäljellä parisen tuntia kun lähdimme paikkaan numero kaksi, mistä treeneissä tuli mittakuha ja iso hauki.

Teron lähestyessä täppiä Eero kikkaili takilalla ylös-alas liikettä kun vapa taipui oikein kunnolla. Kala pumppasi pariin kertaan ja vapa jäi luokille, iso kuha!!! Eero kelaili kalaa lähemmäs venettä naama punottaen ja kala ei meinannut tulla pintaan millään. Menin moottorikaivoon valmiiksi jättihaavin kanssa ja heti kun kuha
ponnahti pintaan annoin haavin heilua. Kuha kyytissä ja sitten oli meidän vuoro huutaa kuin hyeenat:-) Arvioimme silmäpuntarilla kalan painavan noin neljä kiloa ja pikku hiljaa tilanne alkoi vaikuttamaan hyvältä.

Saimme kilpailun lopuksi vielä noin kympin verran haukia ja yhden mitta kuhan ja sitten olikin aika mennä puntarille. Kalaa oli noussut tosi hurjasti, mutta oma pussimme oli kyllä kisan isoimpia noin silmämääräisesti. Kauhavalaiset olivat pitkän aikaa kiinni koko kisan voitossa ( isoin kuhapussi = kilpailun voitto ), mutta poikien ohi menivät Noukkala, Rajala ja meikäläiset, meillä oli haukea enemmän, tuloksena siis kilpailun kolmossija ja koko cupin kakkossija!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Kilpailun kolmoset ja Cupin kakkoset


Aivan loistava kisa ja aivan loistava kausi. Kilpailun voitto meni kuin menikin lähes 200000 pisteellä, Noukkalan voittotulos 198930 pistettä, on aika huikea saavutus. Meidän kisan kruunasi kilpailun isoin kuha ja sillä kotiinviemiseksi kaikkien muiden palkintojen lisäksi Lowrancen karttaplotteri. Kausi on nyt isojen poikien cupin osalta taputeltu. Suuret kiitokset Eerolle ja Terolle siitä, että saatiin homman pelaamaan ja suuret kiitokset Loikkaan Markulle, Pohjon Markulle, Rantalan Hannulle, Viitasen Keijolle ja monelle muullekin, jotka ovat meitä kauden aikana jeesanneet. Nyt sitten katseet on jo käännetty ensi kauteen ja varmasti tulemme vierailemaan joissakin Häme-cupin kisoissa ja yritämme tietenkin omalta osaltamme edesauttaa sitä, että Rajalan venekunnan ylivoima loppuu kauteen 2013:-)

-Kippari

maanantai 2. syyskuuta 2013

Treeni: Lappajärvi Kuha-Lordi (Kippari)

Lappajärvi on sen verran iso meteoriitti kraateri, että kahdella veneellä saatiin pikkuisen enemmän näkemystä missä se kuha luuraa. Kauhavan poijaat ( samaiset Kuortaneen kisan hekottelijat :-)) lisäsivät vielä pikkuisen vettä myllyyn ja kierroksia koneeseen kun kaverit olivat kolmen venekunnan voimin treenanneet lähes koko viikon kilpailua varten ja kuhaa oli kuulemma tullut rumasti. Lohikunkussa kuhan kerroin on kymmenen, joten hauet ovat kisassa pelkästään sivutuotteita.

Yleensä Lappajärvellä hauki on hullulla purulla tähän aikaan ja niinhän se oli nytkin. Lähdin vetelemään syvempiä vesiä, eli 7m-10m vettä ja heti kun sain kelkat levälleen alkoi hillitön laukausijoiden napsukonsertti. Haukea tuli ihan hemmetisti ja yksin oli hauska niitä kelailla ja samalla yrittää pysyä edes jonkinlaisella ajolinjalla. Ainoa pieni mutta oli se, että kuhia ei näkynyt. Kiertelin vanhoja tiedossa olevia kuhapaikkoja läpi ja ainoastaan hauki oli purupäällä.

Sitten läheltä Kurejokisuuta pamahti pari mittaa samalta pisteeltä, joten alkoihan niitä kuhiakin löytymään. Sitten taas olikin hyvin hiljaista kuhien suhteen pitkän aikaa. Sitten mieleeni tuli erään vanhan pohjanmaa cupin kiertäjän vinkki eräästä ison kuhan alueesta ja ajattelin treenin lopussa käydä pyörähtämässä tällä itselle täysin vieraalla alueella.

Lähestyessäni aluetta alkoi tapahtua. Sain lyhyessä ajassa pari mittakuhaa kyytiin ja sitten kaiussa alkoi tapahtua kummia. Pohja alkoi yhtä äkkiää nousta ja keskellä valkoista aluetta olikin oikein vanhan kunnon häröpatti. Välittömästi kelkasta lähti kaksi siimaa liikkeelle ja samassa takilakin alkoi heilumaan, triplatärppi. Kelailin kalat kyytiin  ja kaksi kaloista oli kuhia ja toinen kuha oli lähemmäs 60cm ja toinen reilu mitta. Jatkoin matkaa ja sain vielä paikan läheisyydestä pari mittaa, joten nyt alkoi hampaita hymyilyttää ja samoilla virnistyksillä soitinkin poijille toiseen veneeseen ja kerroin aloituspaikan selvinneen. Samoihin aikoihin Kauhavan kaveri soitteli ja kertoi ennustavansa kisan voittotulokseksi lähemmäs 200000 pistettä ja äsköisen  rytinän jälkeen tulos saattoi aika lähellä tuota ollakin, vaikka se kyllä kuulosti aika hurjalta lukemalta.

Kauhavan kaveri kertoi yksityiskohtaisesti missä mikäkin venekunta oli samaisena päivänä vetänyt vaikka kaveri ei itse ollut lähelläkään kohdetta. Oli kuulemma agentit järvellä tutkailemassa tilannetta:-) Panokset kovenee ja kisassa nähdään pitääkö treenissä löytämäni täpit kutinsa.

- Kippari

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Treeni: Lappajärvi Kuha-Lordi (Eero ja Tero)

Lähdimme Teron kanssa viideltä ajamaan kohti Lappajärveä. Olimme suunnitelleet, että treenaisimme kahdella veneellä siten, että Pasi olisi kokeneinpana konkarina yksin ja minä ja Tero uistelisimme Teron veneellä. Vedimme eri syvyyksiä ja alueita ja näin kartoittaisimme Lappajärveä paljon enemmän mitä yhdellä veneellä pystyy.


Kartoitimme Teron kanssa matalempaa vettä josta olimme aikaisemmin joitakin kuhia saaneet. Alueet olivat myös sellaisia mitkä edellisinä vuosina ovat olleet kiellettyjä, joten tänä vuonna ne olivat uusia kaikille eli siis hyvä käydä treenimässä. Olimme kuulleet muilta, että kalaa tulisi enemmän kuin koskaan ja ettei alle 200 000p pussin kanssa asiaa edes kympin sakkiin. Joten kalaa olisi siis löydettävä ja paljon!

Eli vedimme Teron kanssa matalempaa n. 5m vesistöä. Keskityimme Teron kanssa Itärantaan, jonne tuulikin sopi hyvin treenissä, joten odotimme, että joitakin mittakuhia nousisi. Ja heti ensimmäinen lenkki yhteen karikon laitaan ja heti kaksi n. 50cm kuhaa. Ja samaan alueen reunasta nousi myös muutama mittahauki. Jätimme alueen heti ensimmäisen lenkin jälkeen rauhaan ja lähdimme kohti etelää.

Uistelimme siis Teron kanssa kohti etelää nelisen kilometriä ja tältä alueelta saimme Lohikunkussa paljonkin 41-42cm kuhaa, mutta kuten odottaa saattoi näin syksyllä eivät nämä kalat olleetkaan tässä vaan tilalla oli enää muutama alamittainen kuha ja pari mittahaukea. Alkoi siis selvitä, että kalat eivät olleet laajoina mattoina vaan yllättävänkin pienissä poteissa. Tästä lähdimme etenemään kohti pohjoista myötäillen Kärnänreunaa ja aluetta, josta Pasi oli aikaisempina vuosina saanut joitain mittakuhia.

Uistelimme Kärnänmatalikon reunaa Kärnänsaaren pään tasolle asti saaden jälleen kerran vain muutamia mittahaukia. Eli mittakuhat olivat täysin kadoksissa lukuunottamatta alun paikkaa. Josta laskimme Teron kanssa, että 10kg mittakuhaa olisi ehdoton maksimi. Eli oli siis etsittävä lisää kalaa.

Seuraavaksi suuntasimme veneen nokan kohti Vimpelin jokisuuta josta päätimme lähteä jälleen kohti etelää. Tätä penkkaa jatkoimme aina Pokelanniemeen asti ja aivan kuten aiemminkin olivat ne mittakuhat täysin hukassa. Teron ja minun treenin perusteella oli siis selvää minne menisimme kisassa.

Kävimme vielä uistelemassa Vimpelin syvänteen länsireunaa kohti pohjoista ja tässä penkassa riitti haukea niin ,että välillä oli puolet kalustosta haukien hampaissa. Harmiksemme kuhat olivat jossain aivan muualla kuin tässä. Olimme siis tehneet Teron kanssa päätöksen mihin menisimme kilpailussa.

MUTTA! Onhan meillä tosiaankin toinenkin vene vesillä! Ja sieltä kuului treenien loppuakohti ihan iloisia uutisia mittakuhien suhteen. Ja näistä uutisista saa meidän Kipparimme kertoa itse kunhan vain palautuu tämän päiväisestä soutu-uistelukilpailun voitostaan.

- Eero