Kilpailu: Evijärvi

Kilpailun treeni siis osoitti sen, että kalaa on saatava paljon että
kympin sakkiin olisi ylipäätänsä mitään asiaa. Lisäksi takaraivossa
jyskytti edellisillan nesteytyksen seuraamusten lisäksi ajatus siitä,
että yli vitosen kala oli kaivettava puntarille vaikka väkisin. Meillä
oli muutama isompi tietokala edellispäivän kosahdusten perusteella
selvillä, mutta se että oliko muutamalla alueella nähdyt pyörteet yli
vitosen kaloja, sitähän ei tiennyt elävä Erkkikään. Evijärvi on
kisajärvenä erittäin sokkeloinen ja rantaviivaa on enemmän kuin
Lappajärvessä. Lisäksi Evijärvi on täynnä isoja kiviä ja osa kivistä on
petollisissa paikoissa ja karttaan ei kaikkia kiviä ole merkitty. On
siis täysin hasardia päästellä urku auki järvellä ja aina saat varautua
siihen, että koneesta lähtee kivilleajon seurauksena perä irti.
Saattaisi joku romunkerääjä tehdä hyvän tilin jos lähtisi sukeltelemaan
tietyille alueille, on siellä järven pohjassa sen verran paljon
erilaisia perämoottorin osia uponneena:-) Kisassa meillä oli kahdeksan
paikkaa jossa piti pyörähtää ja ensimmäiseen paikkaan piti luukuttaa
noin 8km. Eka paikka petti täysin, ei yhtään mittaa kyytiin ja reilun
puolen tunnin päästä ajettiin paikkaan numero kaksi joka kanssa petti,
yksi tasan 60cm kala sieltä tuli, mutta tuo kala meni hylkyyn kun se
luonnollisesti kutistui. Luukutettiin paikkaan numero kolme ja sieltä
sentään saatiin      3 reilua mittaa. Paikka numero neljä petti, ei
mittakaloja, samaten vitonen, yksi mittakala ja Kutosesta saatiin yksi
reilumpi mitta eli sekin petti ja piemmän linjan paikka numero 7 petti
totaalisesti, ei mittoja. Tässä vaiheessa oli kisa-aikaa jäljellä kaksi
tuntia ja viisi varmaa kisamittaa repussa. Kaveri soitteli vartin välein
 ja matalasta oli tullut kasin hauki, pari nelosta ja muut mitat päälle.
 Joku oli kuuleman mukaan saanut pari kerroinkalaa ja Rongolla oli
"kuulemma" kalaa ruuhi täynnä ja Juhalan puheista ei saanut taaskaan
mitään tolkkua, liekö sillä ollut paha nestehukka, arveltiin kyllä
että sillä on kalaa kanssa Busteri täynnä kun niin ympäripyöreitä
jutteli:-) Alkoi muuten viimeistään tässä vaiheessa
tuntua pientä paineen tuntua kropassa mutta pidetiin päät kylmänä ja
ajeltiin viimeiseen oljenkorteen, paikkaan missä oli treeneissä oli
pyörteitä enemmänkin. Paikkaan saavuttuamme huomasimme, että alue oli
koskematon ja sitten alkoi paukkua. Heti alkuun kolmonen kyytiin ja pari
 muuta pienempää mittaa. Sitten nitron paikan järjesti meille krokotiili
 joka tuli kurjenmiekkapuskasta puhaltamaan uistinta, toisella kerralla
sama homma ja sitten se kala hävisi. Laajennettiin rinkiä ja taas pari
vauraampaa mittaa kyytiin ja sitten muistin vuosien takaiselta
treenikerralta erään puskan ( kiitokset Lassilan Anterolle ja Pohjon
Markulle ) minkä liepeillä herrojen kokemuksen mukaan usein majailee
vouti, eli sinne siis ja samassa Eeron puolen keulavitonen taipui
tärpistä ja pohjaan, eiku kauhea kala kiinni. Hauki ampaisi heti
syöksyyn ja Eero sai sen pois puskasta. Alajärven karmaisevien
kokemusten jälkeen päätettiin toimia rauhallisemmin, meillä oli tällä
kertaa iso haavikin mukana. Saatiin aika äkkiää kala rauhoittumaan ja
pienen hinauksen jälkeen sain haavittua kalan puhtaasti veneeseen. Voi
sitä riemua, kasin kerroin kala veneessä ja back in busines:-) Kaksi
minuuttia ennen loppua saatiin vielä reilu kakkosen kala samalta
alueelta ja eikun puntarille. Jälleen kerran puntarilla nähtiin aivan
järkyttäviä haukia, isoimman ollessa reilun kympin. Kerroinkalat
jakautuivat tasaisemmin kuin Alajärvellä ja veikkauksemme kisan
voittopussista menivät aika hyvin yksiin. Oma tuloksemme oli reilu 36000
 pistettä ja sillä irtosi Pohjanmaa cupin Evijärvi-uistelun seitsemäs
sija ja yhteistuloksessa noustiin kolmanneksi. Näin jälkipyykkinä
todettak
oon, että koskaan ei kannata luovuttaa, koska vielä viimeinenkin
paikka voi pelastaa koko kisan. Nyt
pikkuisen harrastellaan soutu-uistelua ja käydään kopasemassa edellä
mainitun lajin SM-kisat Seinäjoen Kyrkösjärvellä. Pohjanmaa cup
jatkuu reilun kahden viikon päästä Lappajärvellä...